Ulkomaiden kovat silminnäkijät, kotimaan pehmeät galluptavikset : määrällinen analyysi tavallisten ihmisten haastatteluista Yleisradion tv-uutisissa 2000-luvulla
Zareff, Anna (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709152434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709152434
Tiivistelmä
Tutkimus selvittää, millaisissa rooleissa niin sanotut tavalliset ihmiset ovat esiintyneet Yleisradion tv-uutisten jutuissa kuluneen 2000-luvun aikana. Tässä tutkimuksessa tavallisiksi ihmisiksi on katsottu yksityishenkilöt, joilla ei ole ollut uutisjutuissa erityistä titteliä.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa paneudutaan esimerkiksi deliberatiiviseen demokratiakäsitykseen, 1920-luvulla käytyyn suureen debattiin Walter Lippmannin ja John Deweyn välillä, julkison ja refleksiivisyyden käsitteisiin sekä kansalaisjournalismin periaatteisiin. Lisäksi käydään läpi aiempaa tutkimusta, etenkin tavallisista ihmisistä tehtyjä toimija-analyysejä.
Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosilta 2001, 2006, 2011 ja 2016. Siinä on mukana kultakin vuodelta seitsemän klo 20.30 lähetettävää uutislähetystä. Analysoitavia juttuja on noin 170 kappaletta ja toimijoita, eli haastateltavia kaikkiaan yli 400.
Tutkimuksen metodi on pääosin määrällinen sisällönanalyysi ja aineistoa tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena ovat tavallisten ihmisten määrä suhteessa muihin toimijoihin, heidän haastatteluasemansa, niiden juttujen aihepiirit, joissa tavallisia ihmisiä esiintyy sekä se, millaista tavallisten ihmisten puhe on. Määrällisen analyysin lisäksi aineistosta on poimittu esimerkkejä tavallisten ihmisten puheesta.
Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia on se, että tavallisia ihmisiä esiintyy aineistossa runsaasti: liki joka kolmas toimija on tavallinen ihminen. Toinen merkittävä tulos on se, että tavallisten ihmisten rooli vaihtelee merkittävästi sen mukaan, esiintyvätkö he kotimaan vai ulkomaan uutisjutuissa.
Kotimaan jutuissa tavalliset ihmiset ovat useimmiten vox popiin, eli katugallupiin osallistuvia ihmisiä, jotka kommentoivat vapaa-aikaan tai sosiaali- ja terveysaiheisiin liittyviä uutisia. Kotimaan jutuissa tavalliset ihmiset tuottavat eniten subjektiivista, usein omiin kokemuksiinsa tai mielipiteisiinsä perustuvaa puhetta.
Ulkomaan jutuissa tavallisten ihmisten haastatteluasemissa ja puheen muodoissa on enemmän variaatiota ja selvästi suurin aihepiiriluokka, jossa tavalliset ihmiset puhuvat, on kovana uutisaiheena pidetty politiikka.
Tutkimuksen johtopäätös on, että toimituskäytäntöjen ja tiedostettujen tai tiedostamattomien ratkaisujen takia tavallisten ihmisten rooli on hyvin erilainen kotimaan ja ulkomaan uutisaiheissa. Erityisesti kotimaan uutisjutuissa tähän olisi kiinnitettävä huomiota, jos halutaan tehdä aktivoivaa uutisjournalismia, johon katsoja, kansalainen voi samastua.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa paneudutaan esimerkiksi deliberatiiviseen demokratiakäsitykseen, 1920-luvulla käytyyn suureen debattiin Walter Lippmannin ja John Deweyn välillä, julkison ja refleksiivisyyden käsitteisiin sekä kansalaisjournalismin periaatteisiin. Lisäksi käydään läpi aiempaa tutkimusta, etenkin tavallisista ihmisistä tehtyjä toimija-analyysejä.
Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosilta 2001, 2006, 2011 ja 2016. Siinä on mukana kultakin vuodelta seitsemän klo 20.30 lähetettävää uutislähetystä. Analysoitavia juttuja on noin 170 kappaletta ja toimijoita, eli haastateltavia kaikkiaan yli 400.
Tutkimuksen metodi on pääosin määrällinen sisällönanalyysi ja aineistoa tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena ovat tavallisten ihmisten määrä suhteessa muihin toimijoihin, heidän haastatteluasemansa, niiden juttujen aihepiirit, joissa tavallisia ihmisiä esiintyy sekä se, millaista tavallisten ihmisten puhe on. Määrällisen analyysin lisäksi aineistosta on poimittu esimerkkejä tavallisten ihmisten puheesta.
Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia on se, että tavallisia ihmisiä esiintyy aineistossa runsaasti: liki joka kolmas toimija on tavallinen ihminen. Toinen merkittävä tulos on se, että tavallisten ihmisten rooli vaihtelee merkittävästi sen mukaan, esiintyvätkö he kotimaan vai ulkomaan uutisjutuissa.
Kotimaan jutuissa tavalliset ihmiset ovat useimmiten vox popiin, eli katugallupiin osallistuvia ihmisiä, jotka kommentoivat vapaa-aikaan tai sosiaali- ja terveysaiheisiin liittyviä uutisia. Kotimaan jutuissa tavalliset ihmiset tuottavat eniten subjektiivista, usein omiin kokemuksiinsa tai mielipiteisiinsä perustuvaa puhetta.
Ulkomaan jutuissa tavallisten ihmisten haastatteluasemissa ja puheen muodoissa on enemmän variaatiota ja selvästi suurin aihepiiriluokka, jossa tavalliset ihmiset puhuvat, on kovana uutisaiheena pidetty politiikka.
Tutkimuksen johtopäätös on, että toimituskäytäntöjen ja tiedostettujen tai tiedostamattomien ratkaisujen takia tavallisten ihmisten rooli on hyvin erilainen kotimaan ja ulkomaan uutisaiheissa. Erityisesti kotimaan uutisjutuissa tähän olisi kiinnitettävä huomiota, jos halutaan tehdä aktivoivaa uutisjournalismia, johon katsoja, kansalainen voi samastua.