Elokuvatyöpajoja maailmalla : kansainvälistä mediakasvatusta kehittämässä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on osallistua keskusteluun mediakasvatuksen kansainvälistymisestä sekä mahdollisesta koulutusviennistä. Työni näkökulmana on ulkomailla pidetyt käytännönläheiset elokuvatyöpajat. Teoriaosuudessa esittelen länsimaisen mediakasvatuksen taustoja sekä siihen läheisesti liittyviä pedagogisia suuntauksia. Käsittelen myös kohdemaitteni mediakasvatuksen kehitystä sekä mediapoliittisia taustoja.

Aineistoni on kerätty Kiinassa, Ukrainassa ja Iranissa vuonna 2013 paikallisten lastenelokuvafestivaalien kanssa yhteistyönä toteutetuista elokuvapajoista. Materiaalin kautta peilaan kenttätyön onnistumisia ja haasteita sekä mediakasvatuksen että eri kulttuurien näkökulmista. Kysyn työssäni, millaista kansainvälistä mediakasvatusta voidaan kehittää länsimaisesta näkökulmasta. Lisäksi pohdin, millaisia käytänteitä ja haasteita tulee eteen elokuvatyöpajoja vedettäessä erilaisissa kulttuureissa sekä miten kulttuuriset käytänteet eroavat toisistaan.

Tutkimusaineistoni koostui työpajoihin liittyneistä sähköpostikirjeenvaihdosta, paikan päällä käydyistä keskusteluista ja päiväkirjamerkinnöistä. Lisäksi käytössä oli työpajoista otettuja valokuvia, videodokumentointia sekä niissä valmistuneet elokuvat. Materiaalien analyysi on kuvailevaa. Kolmen työpajan kokonaisuus sisälsi toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti suunnittelua, tiedon havainnointia, reflektointia ja suunnitelman muutoksia. Työpajat olivat vertailtavissa keskenään sekä oman toimintani että tapahtumien osalta. Roolini oli työn toteuttaja, opettaja, taiteilija ja tutkija, joten työssä tärkeällä sijalla on ollut myös oma henkilökohtainen ja ammatillinen kasvu suhteessa kansainvälisiin työhaasteisiin.

Tutkimus osoittaa, että käytännönläheinen mediakasvatus sopii työskentelytapana ulkomaille vietäväksi. Työpajoissa valmistui elokuvia, joita tehdessään osallistujat saivat paljon mediatyöskentelyyn liittyviä taitoja ja varmuutta. Tärkeä pedagoginen anti oli myös yhteisöllinen kohtaaminen. Toiminta on mallinnettavissa, ja sitä voidaan tarjota koulutusviennissä maailmalle. Toiminnan suunnittelussa on kuitenkin hyvä olla kulttuurisensitiivinen. Kulttuurien monimuotoisuuden ymmärtämisellä oli tärkeä rooli ulkomailla työskennellessä. Kieli ja maiden kulttuuriset sekä sosiopoliittiset ominaispiirteet loivat työskentelylle haasteita. Kaikki haasteet eivät kuitenkaan olleet kulttuurisidonnaisia. Ohjaajalta kysyttiin sopeutumiskykyä, innostavuutta ja nopeaa ongelmien ratkaisukykyä.