Ammattioppilaitoskonsernin johtaminen : uudistavalla johtajuudella kohti ammatillisen koulutuksen reformia

Abstract

Tutkimus oli toimintatutkimus, jonka tarkoituksena oli tutkia, miten ammattioppilaitosta kehitetään ja miten sitä pitäisi uudistaa. Tutkimus selventää, millaisia käsityksiä johtajilla on omista sekä oppilaitoksensa vahvuuksista ja haasteista, ja miten nämä käsitykset heijastuvat heidän johtajaidentiteettiinsä kuuluviin työrooleihinsa. Tutkimuksen tarkoitus oli kerätä tietoa ammattioppilaitoksen kehittämistä varten.

Tutkimusaineisto on koottu arvostavalla haastattelulla (n=7), jossa käytettiin apuna teemahaastatteluita, kirjoitelmia sekä työryhmätyöskentelyä. Tutkimukseen osallistuivat viisi koulutuspäällikköä, ammatillisen koulutuksen johtaja sekä hankepäällikkö. Tutkimukseen osallistuneet koulutuspäälliköt vastasivat alojensa ammatillisesta peruskoulutuksesta. Tutkimuksessa osallistujat pääsivät vaikuttamaan tutkimuksen kulkuun reflektoimalla kirjoitelmiaan sekä keskustelemalla työryhmässä heitä kiinnostavista asioista.

Tutkimuksen tuloksi muodostui seitsemän johtajan roolia, jotka johtajat kokivat vahvuutenaan. Nämä roolit olivat asiantuntija, neuvottelija ja sidosryhmäosaaja, organisoija ja kokonaisuuksien hallitsija, päätöksentekijä, kasvattaja, esimies ja taloudenhoitaja. Tuloksissa tuli esille neljä johtamiseen liittyvästä haasteetta, joita olivat organisoinnin, johtamistyön, pedagogiset ja koulutusalakohtaiset haasteet. Haasteista organisoinnin haasteet ovat ratkaistava ennen muiden haasteiden ratkaisemista. Nämä neljä haastetta vaikeuttavat johtajien uudistavaan roolin omaksumista ja kasvamista uudistaviksi johtajaksi. Lisäksi tutkimuksessani toteutettiin käytännön kehittämiskohteen valinta. Johtajat haluaisivat kehittää päällikkötiimien kokouksia Tredun vuosikellon mukaisesti ja tuoda päällikkötiimin kokouksiin enemmän kehittämisnäkökulmaa.

Ammattioppilaitoksen johtaminen näyttäytyi tutkimuksessani monivivahteisena. Koulutusjohtajien työn liiketoiminnallistuminen näkyi johtajien taloudenhoitajan roolin korostumisessa. Johtajien uudistavan roolin vahvistaminen tarvitsisi aikaa ja resursseja. Koulutusjohtajat kokevat itsensä väsyneiksi jatkuvien muutosten keskellä. Johtajien ennakointityö on hankalaa, koska ammatilliseen koulutukseen sekä yhteiskuntaan kohdistuu samaan aikaan todella paljon muutoksia. Uudistamista hankaloittaa organisaation suuri koko ja monimutkainen rakenne. Johtajien kehittämistyötä voitaisiin vahvistaa päällikkökokousten toimintaa uudistamalla. Uudistamisen kannalta johtajien vahvuudet, kuten reflektointitaidot ja yleiset johtajuustaidot ovat myönteisiä asioita, jotka tukevat uudistavaa johtajuutta.

Koulutusjohtajien rooli kasvattajana on edelleen olemassa. Se näkyi opiskelijoiden korostamisena tärkeänä johtamisen sidosryhmänä. Koulutusjohtajan identiteetti on ammatillisen koulutusreformin vuoksi murrosvaiheessa.