Yhteiskuntataloudellisten arviointimenetelmien soveltuvuus pelastustoimen palvelujen optimoinnissa
Laine, Tuomas (2017)
Lataukset:
Tampereen yliopisto
2017
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0548-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0548-2
Tiivistelmä
Tutkimus koskee yhteiskuntataloudellisen kannattavuusarvioinnin perinteisten menetelmien sovellettavuutta pelastustoimen tietojohtamisessa ja alan palvelujen optimoinnissa. Työssä keskitytään kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysiin. Kartoitus menetelmien sovelluksiin osoittaa aihetta tutkitun vähän jopa kansainvälisesti, joten tutkimukselle on sekä käytännöllistä että akateemista tarvetta.
Tutkimuksen pääpaino on proaktiivisessa valvontatoiminnassa, johon kuuluvia määräaikaisia palotarkastuksia tarkastellaan sekä kustannus-vaikuttavuus- että kustannus-hyötynäkökulmasta. Operatiivista toimintaa tarkastellaan kustannus-hyötyanalyyttisesti toimintavalmiusajan muutosten vaikutusten osalta.
Analyyseissa yhdistetään kansallisen onnettomuus- ja resurssitietokanta Pronton onnettomuustietoja vuosilta 2008-2014, Merlot-tietojärjestelmän sisältämää valvontatietoa viideltä alueelliselta pelastuslaitokselta vuosilta 2008-2014 sekä kansallisen rakennustietokannan sisältämää tietoa kohderakennuksista.
Tutkimuksessa tehdyt havainnot osoittavat, että menetelmät ovat periaatteessa käyttökelpoisia pelastustoimen eri tehtävien vaikuttavuuden arvioinnissa ja että niillä pystytään tuottamaan alan johtamisen ja resurssienkäytön optimoinnin kannalta välttämätöntä tietoa.
Tärkeä tulos on, että molempien analyysimenetelmien edellyttämät luotettavat vaikuttavuusestimoinnit vaativat alan tietoaineiston ja tiedonkeruun kehittämistä. Nykyisellään menetelmien sovellettavuus kärsii merkittävästi aineisto-ongelmista. Tutkimuksessa eritellään näitä rajoitteita ja tuodaan esiin kehittämistarpeita ja tarvittavia toimenpiteitä menetelmien sovellettavuuden parantamiseksi.
Tutkimuksen pääpaino on proaktiivisessa valvontatoiminnassa, johon kuuluvia määräaikaisia palotarkastuksia tarkastellaan sekä kustannus-vaikuttavuus- että kustannus-hyötynäkökulmasta. Operatiivista toimintaa tarkastellaan kustannus-hyötyanalyyttisesti toimintavalmiusajan muutosten vaikutusten osalta.
Analyyseissa yhdistetään kansallisen onnettomuus- ja resurssitietokanta Pronton onnettomuustietoja vuosilta 2008-2014, Merlot-tietojärjestelmän sisältämää valvontatietoa viideltä alueelliselta pelastuslaitokselta vuosilta 2008-2014 sekä kansallisen rakennustietokannan sisältämää tietoa kohderakennuksista.
Tutkimuksessa tehdyt havainnot osoittavat, että menetelmät ovat periaatteessa käyttökelpoisia pelastustoimen eri tehtävien vaikuttavuuden arvioinnissa ja että niillä pystytään tuottamaan alan johtamisen ja resurssienkäytön optimoinnin kannalta välttämätöntä tietoa.
Tärkeä tulos on, että molempien analyysimenetelmien edellyttämät luotettavat vaikuttavuusestimoinnit vaativat alan tietoaineiston ja tiedonkeruun kehittämistä. Nykyisellään menetelmien sovellettavuus kärsii merkittävästi aineisto-ongelmista. Tutkimuksessa eritellään näitä rajoitteita ja tuodaan esiin kehittämistarpeita ja tarvittavia toimenpiteitä menetelmien sovellettavuuden parantamiseksi.