Työeläkekuntoutus rakennusalan suurtyönantajan näkökulmasta - Case Etera

Abstract

Työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat suurinta osaa suomalaisen työeläkejärjestelmän toimeenpanosta. Yhtiöt toimivat kilpailluilla markkinoilla, mutta niiden erottautumiskeinot ovat lainsäädännön puolesta kaventumassa. Työkykyyn liittyvien palveluiden saralla työeläkevakuutusyhtiöillä on kuitenkin edelleen mahdollisuus erottautua. Keskeinen osa näitä palveluita on työeläkekuntoutus, jonka tarkoitus on antaa vakuutetulle työntekijälle mahdollisuus jatkaa työelämässä sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta. Työeläkevakuutusyhtiöiden ensisijaisia asiakkaita ovat kuitenkin työnantajat, joilla on lakisääteinen työntekijöidensä työeläkevakuuttamisvelvollisuus. Työeläkevakuutukseen puolestaan on sisällytetty kannustimia, joista tutkimuksen ytimessä on työeläkevakuutusmaksun työkyvyttömyysosaa koskeva maksuluokkajärjestelmä. Kannustimen ydin on motivoida työnantajia edistämään työntekijöidensä työkykyä, joka on varsin toimialariippuvaista. Teoreettisesti tutkimus näin kytkeytyy sosiaalivakuutukseen ja eläkejärjestelmiin sekä vakuutusmatematiikkaan ja -tekniikkaan.

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten ja miksi rakennusalan suurtyönantajien kuntoutujat erottuvat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran työeläkekuntoutuksessa sekä edelleen, miten työeläkekuntoutusta voisi rakennusalan suurtyönantajien näkökulmasta kehittää. Tutkimus on pääpainoltaan laadullinen monimetoditutkimus (ns. Mixed Methods -tutkimus), jossa käytetään kolmea eri metodein hankittua aineistoa. Tutkimuksen pohjan muodostaa aineiston ensimmäinen osa, joka on Eteran kaikkia vuonna 2015 alkaneita kuntoutuspolkuja koskeva tilastoaineisto. Aineiston toinen osa on hankittu Eterassa toteutetulla ryhmähaastattelulla, kun taas kolmas osa on hankittu rakennusalan suurtyönantajia yksilöhaastattelemalla.

Tutkimuksessa havaitaan lukuisia eroavuuksia rakennusalan suurtyönantajien kuntoutujien ja muiden työnantajien kuntoutujien välillä kuntoutujien taustan, kuntoutusprosessien piirteiden sekä kuntoutuksen tuloksellisuuden suhteen. Erottumisen taustalla on moninainen syiden verkko, jossa maksuluokkajärjestelmän luomalla kannustimella on keskeinen rooli. Erottumistavat syineen puolestaan avaavat mahdollisuuksia työeläkekuntoutuksen kehittämiselle sekä siihen liittyvän yhteistyön ja tietojenvaihdon että maksuluokkajärjestelmän ja sen kannustimien näkökulmista. Tutkimustulosten mukaan rakennusalan suurtyönantajien kuntoutujien erottuminen työeläkekuntoutuksessa on pääosin myönteistä, mistä esimerkkinä toimii kuntoutuksen päättäneiden keskimääräistä korkeampi työllisyysaste. Tämän taustalla on muun muassa tutkimuksen oleellisin havainto siitä, että rakennusalan suurtyönantajat harjoittavat merkittävää riskienhallintaa työntekijöidensä, etenkin työkykyongelmaisten, kohdalla.