Eläinsuojelu kunnan tehtävänä
Aspelin, Heini (2017)
Aspelin, Heini
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709052369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709052369
Tiivistelmä
Eläinsuojelu on Suomessa yksi kunnan useista lakisääteisistä tehtävistä ja siitä säädetään eläinsuojelulaissa (247/1996). Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Tämä vaatimus koskee myös viranomaisia.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat kunnan lakisääteiset, voimassaolevaan eläinsuojelulakiin perustuvat tehtävät ja toimivalta tehtävien suorittamisessa. Kunnaneläinlääkäri on eläinsuojelulain mukainen eläinsuojelun valvontaviranomainen kunnan alueella. Kunnaneläinlääkärillä on merkittävä rooli kunnan eläinsuojelussa ja hänen tehtäviinsä liittyy useita tärkeitä oikeudellisia kysymyksiä viranomaisten toimivallasta. Tästä johtuen tutkielmassa tarkastellaan myös kunnaneläinlääkärin voimassaolevan eläinsuojelulain mukaisia tehtäviä ja toimivaltaa.
Tutkielma on lähinnä oikeusdogmaattinen tutkimus, joka sijoittuu valtionsisäisen julkisoikeuden alaan ja sen sisällä tarkemmin kunnallisoikeuden alaan. Eläinsuojelusta ja eläinsuojeluviranomaisista säädetään myös Euroopan unionin lainsäädännössä, mutta tässä tutkielmassa pääpaino on Suomen kansallisen lainsäädännön tarkastelussa. Tutkielmassa keskitytään kunnan voimassaolevan eläinsuojelulain mukaisiin tehtäviin, mutta tarkastelen myös lyhyesti oikeushistoriallisen tutkimusmenetelmän avulla kansallisen eläinsuojelulain kehittymistä.
Tutkielma sisältää oikeustieteellistä pohdintaa eläinten asemasta ja eläimille kuuluvista "oikeuksista". Ihmisten käsitykset eläinten hyvinvoinnista ja eläimille kuuluvasta asemasta ovat muuttuneet vuosien aikana huomattavasti, ja tämä on nähtävissä myös lainsäädännön kehityksessä. Eläinsuojelun valvontaviranomaisorganisaatio on nykyisellään laaja, viranomaisille kuuluvien eläinsuojelullisten tehtävien määrä on kasvanut vuosien aikana ja viranomaisille on annettu entistä enemmän toimivaltaa puuttua eläinsuojelullisiin epäkohtiin. Tästä huolimatta eläinten hyvinvointiin kohdistuu useita ongelmia. Merkittävin niistä on eläinsuojeluviranomaisten resurssien puute ja siitä johtuvat haasteet eläinsuojelun valvonnassa. Eläinsuojelullisten tehtävien hoitamisen käytännöt vaihtelevat kunnittain, normit ja ohjeet kaipaavat päivittämistä, ja eläinsuo-jelun järjestelmää pitäisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan nykyisen jälkikäteisen valvonnan sijasta.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat kunnan lakisääteiset, voimassaolevaan eläinsuojelulakiin perustuvat tehtävät ja toimivalta tehtävien suorittamisessa. Kunnaneläinlääkäri on eläinsuojelulain mukainen eläinsuojelun valvontaviranomainen kunnan alueella. Kunnaneläinlääkärillä on merkittävä rooli kunnan eläinsuojelussa ja hänen tehtäviinsä liittyy useita tärkeitä oikeudellisia kysymyksiä viranomaisten toimivallasta. Tästä johtuen tutkielmassa tarkastellaan myös kunnaneläinlääkärin voimassaolevan eläinsuojelulain mukaisia tehtäviä ja toimivaltaa.
Tutkielma on lähinnä oikeusdogmaattinen tutkimus, joka sijoittuu valtionsisäisen julkisoikeuden alaan ja sen sisällä tarkemmin kunnallisoikeuden alaan. Eläinsuojelusta ja eläinsuojeluviranomaisista säädetään myös Euroopan unionin lainsäädännössä, mutta tässä tutkielmassa pääpaino on Suomen kansallisen lainsäädännön tarkastelussa. Tutkielmassa keskitytään kunnan voimassaolevan eläinsuojelulain mukaisiin tehtäviin, mutta tarkastelen myös lyhyesti oikeushistoriallisen tutkimusmenetelmän avulla kansallisen eläinsuojelulain kehittymistä.
Tutkielma sisältää oikeustieteellistä pohdintaa eläinten asemasta ja eläimille kuuluvista "oikeuksista". Ihmisten käsitykset eläinten hyvinvoinnista ja eläimille kuuluvasta asemasta ovat muuttuneet vuosien aikana huomattavasti, ja tämä on nähtävissä myös lainsäädännön kehityksessä. Eläinsuojelun valvontaviranomaisorganisaatio on nykyisellään laaja, viranomaisille kuuluvien eläinsuojelullisten tehtävien määrä on kasvanut vuosien aikana ja viranomaisille on annettu entistä enemmän toimivaltaa puuttua eläinsuojelullisiin epäkohtiin. Tästä huolimatta eläinten hyvinvointiin kohdistuu useita ongelmia. Merkittävin niistä on eläinsuojeluviranomaisten resurssien puute ja siitä johtuvat haasteet eläinsuojelun valvonnassa. Eläinsuojelullisten tehtävien hoitamisen käytännöt vaihtelevat kunnittain, normit ja ohjeet kaipaavat päivittämistä, ja eläinsuo-jelun järjestelmää pitäisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan nykyisen jälkikäteisen valvonnan sijasta.