Avidin as an Alternative Scaffold : Development of avidin-based small molecule binding proteins, antidins
Lehtonen, Soili (2017)
Lehtonen, Soili
Tampere University Press
2017
Lääketieteellinen teknologia ja bioteknologia - Medical technology and biotechnology
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0514-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0514-7
Tiivistelmä
Vasta-aineet ovat immuunipuolustusjärjestelmämme tuottamia erityisiä sitojaproteiineja, jotka kykenevät tunnistamaan lähes minkä tahansa vieraan molekyylin. Niitä onkin hyödynnetty jo melkein vuosisadan ajan sekä arvokkaina laboratorio-reagensseina biotieteissä että lääkkeinä. Viime vuosina vasta-aineisiin perustuvat reagenssit ovat saaneet haastajikseen uudenlaisia sitojaproteiineja, jotka tarjoavat tiettyihin sovelluksiin vasta-aineita parempia ominaisuuksia. Tämän väitöskirjan tavoite oli kehittää avidiinin rakenteeseen perustuvia uusia sitojaproteiineja pienmolekyyleille. Avidiini on poikkeuksellisen stabiili proteiini, joka on peräisin kananmunan valkuaisesta ja tunnetaan sen erittäin korkeasta affiniteetista luontaista ligandiaan, biotiinia, kohtaan (Kd~10-15M). Tämä on voimakkain tunnettu ei-kovalenttinen vuorovaikutus proteiinin ja sen ligandin välillä. Avidiinin rakenteen ja toiminnan välinen yhteys on hyvin tunnettu, ja proteiinin tiedetään kestävän hyvin geneettistä muokkausta, varsinkin silmukkarakenteidensa osalta. Lisäksi samaan calyciini-rakenneperheeseen avidiinin kanssa kuuluvien lipokaliinien sitomisominai-suuksia on onnistuneesti jo muokattu.
Avidiinikirjastot koottiin kohdennetun satunnaismutageneesin avulla muokkaamalla avidiinin silmukkarakenteissa sijaitsevia biotiinin sitomiseen osallistuvia aminohappotähteiteitä. Sitomisominaisuuksiltaan halutunkaltaiset avidiinivariantit valikoitiin sitten faaginäyttömenetelmän avulla. Ensimmäisenä kohdemolekyylinä toimineelle testosteronille saatiin valikoitua mikromolaarisen affiniteetin omaava sitoja. Affiniteettimaturaation avulla sen ristireaktiota biotiinille saatiin vähennettyä. Myöhemmin kolme erilaista avidiinikirjastoa yhdistettiin ja niistä seulottiin onnistuneesti erilaisia diagnostisesti merkittäviä pienmolekyylejä sitovia avidiinivariantteja, ns. antidiineja. Avidiini-rakenteen osoitettiin näin olevan muokattavissa sitomaan useampiakin erilaisia kohdemolekyylejä, joten sitä voitaisiin käyttää uusien sitojaproteiinien kehittämisessä.
Tässä väitöskirjaprojektissa kehitettiin myös kirjaston kokoamisessa käytettäviä menetelmiä. Uusi Gateway-kloonaukseen yhteensopiva phagemid-vektori (pGWphagemid) koottiin hyödyntämään bakteriofagi lambdan käyttämää homologista rekombinaatiota. Samalla suoraviivaistettiin DNA:n sekoitusmenetelmällä koottavien kimeeristen geenikirjastojen kokoamisprotokollaa, jolloin DNA-kirjaston korkea laatu ja diversiteetti saatiin paremmin säilytettyä samalla lyhentäen kirjaston kokoamisessa tarvittavaa aikaa.
Avidiinikirjastot koottiin kohdennetun satunnaismutageneesin avulla muokkaamalla avidiinin silmukkarakenteissa sijaitsevia biotiinin sitomiseen osallistuvia aminohappotähteiteitä. Sitomisominaisuuksiltaan halutunkaltaiset avidiinivariantit valikoitiin sitten faaginäyttömenetelmän avulla. Ensimmäisenä kohdemolekyylinä toimineelle testosteronille saatiin valikoitua mikromolaarisen affiniteetin omaava sitoja. Affiniteettimaturaation avulla sen ristireaktiota biotiinille saatiin vähennettyä. Myöhemmin kolme erilaista avidiinikirjastoa yhdistettiin ja niistä seulottiin onnistuneesti erilaisia diagnostisesti merkittäviä pienmolekyylejä sitovia avidiinivariantteja, ns. antidiineja. Avidiini-rakenteen osoitettiin näin olevan muokattavissa sitomaan useampiakin erilaisia kohdemolekyylejä, joten sitä voitaisiin käyttää uusien sitojaproteiinien kehittämisessä.
Tässä väitöskirjaprojektissa kehitettiin myös kirjaston kokoamisessa käytettäviä menetelmiä. Uusi Gateway-kloonaukseen yhteensopiva phagemid-vektori (pGWphagemid) koottiin hyödyntämään bakteriofagi lambdan käyttämää homologista rekombinaatiota. Samalla suoraviivaistettiin DNA:n sekoitusmenetelmällä koottavien kimeeristen geenikirjastojen kokoamisprotokollaa, jolloin DNA-kirjaston korkea laatu ja diversiteetti saatiin paremmin säilytettyä samalla lyhentäen kirjaston kokoamisessa tarvittavaa aikaa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4964]