Materia, muoto ja merkitys : lähtötekstin materiaalisten muotojen ja merkityssisällön toisintuminen käännetyssä laululyriikassa

Abstract

Tässä tutkielmassa rakennetaan tekstin materiaalisuuden käsitteeseen perustuva lähestymistapa käännösprosessin erittelyyn sekä lähtö- ja kohdetekstin suhteen tarkasteluun. Materiaalisuusnäkökulmaa sovelletaan käännetyn laululyriikan vertailevaan analyysiin. Koska laululyriikkaa tekstilajina määrittelee pitkälti sen suhde musiikkiin, on sitä mielekästä tarkastella tekstikokonaisuuden materiaalista luonnetta korostavasta näkökulmasta. Analyysin myötä pyritään löytämään uusia näkökulmia käännetyn laululyriikan tutkimukseen sekä selvittämään, soveltuuko tekstin materiaalisuus käännöstieteelliseksi peruslähtökohdaksi.

Karin Littaun (2016) näkemyksiä mukaillen materiaalisuusajattelua verrataan käännöstieteessä yleisesti havaittavaan muodon ja merkityksen vastakkainasetteluun. Muoto merkitys-dikotomian sijaan materiaalisuusnäkökulma perustuu materian, muodon ja merkityksen yhteenkuuluvuudelle. Teksti nähdään materiaalisena kokonaisuutena, jonka materia ja muoto vaikuttavat osaltaan sen merkitykseen. Tekstin materiaalisuuden periaatteita vertaillaan Anthony Pymin (2004) materiaalisen välittämisen käsitteisiin ja näin saadaan aikaan materiaalisuuteen perustuva käännösprosessin malli. Materiaalisuuden näkökulmasta kääntäminen on prosessi, jonka sisääntulona on lähtöteksti materiaalisena kokonaisuutena omassa kielellis-kulttuurisessa kontekstissaan. Prosessin ulostulona on uuden tekstikokonaisuuden osaksi tuotettava verbaalinen kohdeteksti, jonka tuottamista määrittelevät kohdetekstiä ympäröivän materiaalisen tekstikokonaisuuden aiheuttama määrällinen rajoittaminen sekä kielellis-kulttuuristen kontekstien eroista juontuva vastustus.

Uudelleenmääritellyt lähtö- ja kohdetekstin käsitteet yhdistetään Peter Low'n ja Johan Franzonin näkemyksiin laulettavan laululyriikan kääntämisestä. Tämän teoreettisen vuoropuhelun pohjalta kehitetään metodi, jossa alkuperäisen kappaleen musiikin määrittelemät funktionaalisen laulettavuuden vaatimukset nähdään ilmenevän kohdetekstissä muodollisina rakenteina ja uuden kappaleen merkityssisältö määritellään joko lähtötekstin käännökseksi, adaptaatioksi tai korvaavaksi tekstiksi. Tämän metodin avulla vertaillaan Hectorin kappaletta Suomi-neito (1972) sen lähtötekstiin, Don McLeanin kappaleeseen American Pie (1971).

Vertailevan analyysin myötä havaitaan, että lähtö- ja kohdetekstin sisällöllisen suhteen erittely osoittautuu materiaalisuusajattelun käsittein haastavaksi, mutta muodollisten rakenteiden toisintumisen tarkasteluun materiaalisuusnäkökulma soveltuu hyvin. Lisäksi materiaalisuusajattelu haastaa käännösteoreettisessa keskustelussa usein esiintyvän muodon ja merkityksen vastakkainasettelun, mikä tarjoaa uusia näkökulmia sekä laululyriikan kääntämisen tutkimukseen että käännösteoriaan yleensä.