Asiakkaiden näköinen kokoelma : kelluvan kokoelman käyttöönotto yleisissä kirjastoissa
Vääriskoski-Kaukanen, Sanna (2017)
2017
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708312363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708312363
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan kelluvan kokoelman käyttöönottoa Suomen yleisissä kirjastoissa. Kelluva kokoelma tarkoittaa sitä, että kirjaston aineistolla ei kirjastoverkon sisällä ole yhtä määriteltyä kotipistettä. Aineisto jää siihen kirjastoon, johon se palautettiin sen sijaan, että se lähetettäisiin takaisin aineiston omistavaan kirjastoon.
Työ laadittiin Lahden kaupunginkirjaston toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli saada tietoa kelluvan kokoelman suunnitteluun liittyvistä tekijöistä, kellutuksen vaatimista käytännön valmisteluista ja kellutuksen vaikutuksesta kokoelmaan, asiakkaisiin sekä henkilökuntaan. Lisäksi haluttiin selvittää millaisia vaatimuksia kellutus asettaa kirjastojärjestelmälle. Varsinaiset tutkimuskysymykset olivat: 1. Millainen muutos kelluvan kokoelman käyttöönotto on suhteessa kokoelmatyöhön, henkilöstöön, toimintakuluihin, kirjastojärjestelmään, asiakastyytyväisyyteen, 2. Kuinka kelluvan kokoelman käyttöönotto tulisi suunnitella ja 3. Mitkä ovat kellutuksen hyvät ja huonot puolet?
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelujen, sähköpostikyselyjen sekä havainnoinnin keinoin. Tutkittavina kaupunginkirjastoina toimivat neljä viidestä Suomessa tällä hetkellä kokoelmiaan kelluttavista kaupunginkirjastoista: Espoo, Tampere, Oulu ja Vantaa. Tutkimusaineisto käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten perusteella kelluvan kokoelma käyttöönotto on merkittävä kokoelmatyön muutos, jossa kokoelma muovautuu asiakkaiden kirjastonkäyttötottumusten mukaiseksi. Henkilökunnan osallistaminen ja tiedotuskäytänteet, kirjastojärjestelmään tehtävät muutokset sekä aineistopoistot ennen kellutusta tulee suunnitella huolellisesti. Kokoelmatyössä aineiston hyllytys ja tasapainotus eli aineiston lähettäminen kirjastoverkon sisällä aineiston yli- ja alitarjontatilanteissa nousevat kokoelmatyön keskiöön.
Työ laadittiin Lahden kaupunginkirjaston toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli saada tietoa kelluvan kokoelman suunnitteluun liittyvistä tekijöistä, kellutuksen vaatimista käytännön valmisteluista ja kellutuksen vaikutuksesta kokoelmaan, asiakkaisiin sekä henkilökuntaan. Lisäksi haluttiin selvittää millaisia vaatimuksia kellutus asettaa kirjastojärjestelmälle. Varsinaiset tutkimuskysymykset olivat: 1. Millainen muutos kelluvan kokoelman käyttöönotto on suhteessa kokoelmatyöhön, henkilöstöön, toimintakuluihin, kirjastojärjestelmään, asiakastyytyväisyyteen, 2. Kuinka kelluvan kokoelman käyttöönotto tulisi suunnitella ja 3. Mitkä ovat kellutuksen hyvät ja huonot puolet?
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelujen, sähköpostikyselyjen sekä havainnoinnin keinoin. Tutkittavina kaupunginkirjastoina toimivat neljä viidestä Suomessa tällä hetkellä kokoelmiaan kelluttavista kaupunginkirjastoista: Espoo, Tampere, Oulu ja Vantaa. Tutkimusaineisto käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten perusteella kelluvan kokoelma käyttöönotto on merkittävä kokoelmatyön muutos, jossa kokoelma muovautuu asiakkaiden kirjastonkäyttötottumusten mukaiseksi. Henkilökunnan osallistaminen ja tiedotuskäytänteet, kirjastojärjestelmään tehtävät muutokset sekä aineistopoistot ennen kellutusta tulee suunnitella huolellisesti. Kokoelmatyössä aineiston hyllytys ja tasapainotus eli aineiston lähettäminen kirjastoverkon sisällä aineiston yli- ja alitarjontatilanteissa nousevat kokoelmatyön keskiöön.