Suuren palomuurin tuolla puolen : Kiinan kyberulottuvuuden informaation turvallistaminen
Schmitt, Aarne (2017)
2017
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708312362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708312362
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielmani käsittelee Kiinan kyberturvallisuuspolitiikan ja internetsensuurin muutoksia presidentti Xi Jinpingin presidenttikaudella. Kyberturvallisuuden kansainvälinen normisto on yhä muotoutumisvaiheessa ja muotoutuvien normien merkitys yhä informaatio- ja datatäyteisimmissä tulevaisuusskenaarioissa on merkittävä. Kiina itse elää voimakasta internetpolitiikan muutoksen aikaa ja näitä muutoksia mahdollisine kansainvälisine seurauksineen tarkastelen tässä tutkielmassa.
Keskityn gradussani Kiinan kansallisen turvallisuuden ja informaation turvallistamisen konseptien erittelyyn. Tarkoituksena selvittää miten ja millä perusteluin Kiina tekee informaatiosta osan kansallista turvallisuutta. Aineistoni pohjaa uutislähteisiin, lakiesityksiin ja yksittäisiin Presidentti Xin ja kyberhallinnon johtajan Lu Wein lausuntoihin vuosilta 2014-2016. Aineistoni pohjalta olen pyrkinyt erittelemään millaisia turvallistamisen muotoja Kiinan valtion internetiin ja internetissä saavutettavan informaation turvallistamiseen liittyy sekä tarkastelemaan Kiinan internetsuvereniteetin konseptin kansainvälistämisen pyrkimyksiä.
Analyysini taustalla on konstruktivistinen käsitys turvallisuuden muodostumisesta, jota tarkastelen Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisen teorian avulla. Hyödynnän tutkimuksessani Ole Wæverin ja Barry Buzanin tulkintoja turvallisuuden subjektiivisesta rakentumisesta, jossa turvallisuusuhan määrittely tapahtuu turvallistajan ja yleisön vuorovaikutuksessa. Lisäksi analyysissani käytän Juha Vuoren turvallistamisen tyyppejä ja näiden käyttöä turvallistamisessa autoritäärisissä järjestelmissä.
Tutkielmani johtopäätös on, että Kiina hyödyntää turvallistamisen logiikkaa rinnastaen perinteisten turvallisuusuhkien retoriikkaa informaation rajaamisen ja hallintaan. Sisäpoliittisten toimiensa tueksi Kiina on pyrkinyt aktiivisesti kampanjoimaan internetsuvereniteetin konseptia turvautuakseen kansainväliseltä kritiikiltä internetin tiedonhallinnan ihmisoikeudelliselta kritiikiltä. Teoreettisena johtopäätöksenä tutkimus viittaa turvallistamisen onnistumisen ja pelon aiheuttaman itsesensuurin rajan empiirisen havainnoinnin ongelmallisuuden.
Keskityn gradussani Kiinan kansallisen turvallisuuden ja informaation turvallistamisen konseptien erittelyyn. Tarkoituksena selvittää miten ja millä perusteluin Kiina tekee informaatiosta osan kansallista turvallisuutta. Aineistoni pohjaa uutislähteisiin, lakiesityksiin ja yksittäisiin Presidentti Xin ja kyberhallinnon johtajan Lu Wein lausuntoihin vuosilta 2014-2016. Aineistoni pohjalta olen pyrkinyt erittelemään millaisia turvallistamisen muotoja Kiinan valtion internetiin ja internetissä saavutettavan informaation turvallistamiseen liittyy sekä tarkastelemaan Kiinan internetsuvereniteetin konseptin kansainvälistämisen pyrkimyksiä.
Analyysini taustalla on konstruktivistinen käsitys turvallisuuden muodostumisesta, jota tarkastelen Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisen teorian avulla. Hyödynnän tutkimuksessani Ole Wæverin ja Barry Buzanin tulkintoja turvallisuuden subjektiivisesta rakentumisesta, jossa turvallisuusuhan määrittely tapahtuu turvallistajan ja yleisön vuorovaikutuksessa. Lisäksi analyysissani käytän Juha Vuoren turvallistamisen tyyppejä ja näiden käyttöä turvallistamisessa autoritäärisissä järjestelmissä.
Tutkielmani johtopäätös on, että Kiina hyödyntää turvallistamisen logiikkaa rinnastaen perinteisten turvallisuusuhkien retoriikkaa informaation rajaamisen ja hallintaan. Sisäpoliittisten toimiensa tueksi Kiina on pyrkinyt aktiivisesti kampanjoimaan internetsuvereniteetin konseptia turvautuakseen kansainväliseltä kritiikiltä internetin tiedonhallinnan ihmisoikeudelliselta kritiikiltä. Teoreettisena johtopäätöksenä tutkimus viittaa turvallistamisen onnistumisen ja pelon aiheuttaman itsesensuurin rajan empiirisen havainnoinnin ongelmallisuuden.