Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Kauppalehdessä ja Handelsblattissa
Alkula, Maarit (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708312361
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708312361
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koskeva uutisointi kahdessa taloussanomalehdessä, suomalaisessa Kauppalehdessä ja saksalaisessa Handelsblattissa kesän ja syksyn 2015 aikana. Kyse on vertailevasta tutkimuksesta, joka pyrkii tuottamaan tietoa suomalaisesta ja saksalaisesta (talous-)journalistisesta kulttuurista. Tutkimusmenetelmänä on määrällinen sisällön erittely.
Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrän suuri kasvu Euroopassa oli niin merkittävä uutisaihe, että sitä käsiteltiin laajasti myös talouslehdissä, vaikka turvapaikanhakijat ja pakolaiset eivät yleensä kuulu talousjournalismin tyypillisimpään aiheistoon. Asian käsittely Euroopan unionissa linkitti Suomen ja Saksan tilanteet toisiinsa.
Tutkimusaineisto koostuu Kauppalehden ja Handelsblattin painetuissa versioissa vuoden 2015 ke-säkuusta marraskuuhun ulottuvalla ajanjaksolla julkaistuista ei-mielipiteellisistä jutuista. Erikois-palstat, kuten tietovisat ja pörssivinkit, on rajattu aineiston ulkopuolelle.
Analysoitavana on 47 Kauppalehden ja 111 Handelsblattin juttua. Handelsblattin juttuja olisi ollut analysoitavaksi 366, joten työekonomisista syistä varsinaisessa luokittelussa ovat mukana vain joka kolmannen numeron jutut.
Yksi tutkielman tuloksista on, että Handelsblattissa kirjoitettiin tarkastellulla ajanjaksolla sekä lu-kumääräisesti että suhteessa lehden kokonaisjuttumäärään enemmän turvapaikanhakijoista ja pakolaisista kuin Kauppalehdessä. Suurin osa analysoiduista jutuista oli kummassakin lehdessä tyy-piltään uutisia, mutta mukana oli myös esimerkiksi henkilöjuttuja ja varsinkin Kauppalehdessä ana-lyysejä.
Selkeä ero Kauppalehden ja Handelsblattin välillä oli, että Handelsblattin jutuissa päähenkilönä tai -tahona korostuivat selvästi kotimaan poliitikot, Kauppalehdessä taas kärkisijoilla olivat EU, turva-paikanhakijat ja pakolaiset itse sekä vieraiden valtioiden poliitikot. Myös juttujen pääaiheissa näkyi sama jako: Handelsblattin jutuissa yleisin pääaihe liittyi kotimaahan, Kauppalehdessä puolestaan EU-politiikkaan. Keskeisen puhujankin asemassa olivat analysoiduissa Handelsblattin jutuissa useimmin kotimaan poliitikot. Kauppalehdessä keskeisenä puhujana olivat useimmin elinkei-noelämän edustajat.
Turvapaikanhakijat esiintyivät molemmissa lehdissä kyllä juttujen kohteina, mutta pääsivät vain harvoin itse ääneen. Kuvissa he esiintyivät lähes aina nimettöminä ilman, että asiaa perusteltiin mitenkään. Nimettömyys ja puhumattomuus osaltaan etäännyttävät heitä lukijoista.
Lehtien välisiin painotuseroihin kotimaan, EU:n ja ulkomaiden välillä vaikuttanee se, että Saksa on suurempi maa kuin Suomi ja sillä on myös esimerkiksi EU:ssa suurempi painoarvo. Kauppalehdes-säkin mainittiin usein Saksa, eli sen jutuissa ulkomaanaiheina näkyivät osittain samat aiheet, jotka olivat Handelsblattissa kotimaanaiheita.
Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrän suuri kasvu Euroopassa oli niin merkittävä uutisaihe, että sitä käsiteltiin laajasti myös talouslehdissä, vaikka turvapaikanhakijat ja pakolaiset eivät yleensä kuulu talousjournalismin tyypillisimpään aiheistoon. Asian käsittely Euroopan unionissa linkitti Suomen ja Saksan tilanteet toisiinsa.
Tutkimusaineisto koostuu Kauppalehden ja Handelsblattin painetuissa versioissa vuoden 2015 ke-säkuusta marraskuuhun ulottuvalla ajanjaksolla julkaistuista ei-mielipiteellisistä jutuista. Erikois-palstat, kuten tietovisat ja pörssivinkit, on rajattu aineiston ulkopuolelle.
Analysoitavana on 47 Kauppalehden ja 111 Handelsblattin juttua. Handelsblattin juttuja olisi ollut analysoitavaksi 366, joten työekonomisista syistä varsinaisessa luokittelussa ovat mukana vain joka kolmannen numeron jutut.
Yksi tutkielman tuloksista on, että Handelsblattissa kirjoitettiin tarkastellulla ajanjaksolla sekä lu-kumääräisesti että suhteessa lehden kokonaisjuttumäärään enemmän turvapaikanhakijoista ja pakolaisista kuin Kauppalehdessä. Suurin osa analysoiduista jutuista oli kummassakin lehdessä tyy-piltään uutisia, mutta mukana oli myös esimerkiksi henkilöjuttuja ja varsinkin Kauppalehdessä ana-lyysejä.
Selkeä ero Kauppalehden ja Handelsblattin välillä oli, että Handelsblattin jutuissa päähenkilönä tai -tahona korostuivat selvästi kotimaan poliitikot, Kauppalehdessä taas kärkisijoilla olivat EU, turva-paikanhakijat ja pakolaiset itse sekä vieraiden valtioiden poliitikot. Myös juttujen pääaiheissa näkyi sama jako: Handelsblattin jutuissa yleisin pääaihe liittyi kotimaahan, Kauppalehdessä puolestaan EU-politiikkaan. Keskeisen puhujankin asemassa olivat analysoiduissa Handelsblattin jutuissa useimmin kotimaan poliitikot. Kauppalehdessä keskeisenä puhujana olivat useimmin elinkei-noelämän edustajat.
Turvapaikanhakijat esiintyivät molemmissa lehdissä kyllä juttujen kohteina, mutta pääsivät vain harvoin itse ääneen. Kuvissa he esiintyivät lähes aina nimettöminä ilman, että asiaa perusteltiin mitenkään. Nimettömyys ja puhumattomuus osaltaan etäännyttävät heitä lukijoista.
Lehtien välisiin painotuseroihin kotimaan, EU:n ja ulkomaiden välillä vaikuttanee se, että Saksa on suurempi maa kuin Suomi ja sillä on myös esimerkiksi EU:ssa suurempi painoarvo. Kauppalehdes-säkin mainittiin usein Saksa, eli sen jutuissa ulkomaanaiheina näkyivät osittain samat aiheet, jotka olivat Handelsblattissa kotimaanaiheita.