Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistukset kunnissa henkilöstön näkökulmasta
Sillanpää, Päivi (2017)
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708302358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708302358
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee ulkoistuksen myötä kunnalta yksityiselle yritykselle siirtyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksia tästä muutoksesta.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla joulu-helmikuussa 2016-2017. Tutkimusta varten haastateltiin työntekijöitä Rantasalmella, Pyhtäällä ja Posiolla. Vastaanottavat yritykset olivat: Terveystalo, Coronaria ja Attendo. Tutkimus on kvalitatiivinen ja fenomenologinen.
Tulokset kertovat aiheen kompleksisuudesta, eli siitä kuinka monimutkaisesta ja moniulotteisesta asiasta on kyse. Tutkimuksen mukaan korkeiksi kohonneet ja vaikeasti ennakoitavat sote -kustannukset olivat kunnille suurin syy ulkoistaa sote-palvelunsa. Kunnan onnistuttua huolellisesti perustelemaan henkilöstölle ja kuntalaisille päätöksensä, ulkoistus sujui helpommin. Jos puolestaan työntekijät ja kuntalaiset kokivat päätöksen vääräksi, muutosta oli vaikeampaa hyväksyä. Julkisen puolen ja yksityisen sektorin työpaikkoihin liittyy myös arvoeroja, jotka vaikuttavat henkilöstön sopeutumiseen ja motivaatioon.
Henkilöstön todelliset vaikutusmahdollisuudet liikkeenluovutuksessa koettiin vähäisiksi ja näennäiseksi. Siirryttäessä julkiselta työnantajalta yksityiselle, säästöjä syntyy muun muassa lomien vähenemisestä, uusien työntekijöiden pienemmistä palkoista sekä muutenkin huonommista työehdoista. Myös eläkemaksuista syntyy säästöjä ne ovat yksityisellä työnantajalla pienemmät kuin julkisella. Kaikissa yrityksissä oli myös vähennetty työntekijöitä. Suurin osa säästöistä liittyy jollain tavalla henkilöstöön.
Pisimpään kunnalla työskennelleet menettävät taloudellisesti eniten varsinkin sosiaalialalla. Kaikkia työntekijöitä rasittaa raskas organisaatiomuutos henkilöstön jaksamiseen pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota. Avainasemassa ovat erityisesti esimiehet ja johtajat.
Asiakkaille ulkoistaminen on tuonut terveydenhuollon puolella parempia palveluja, esimerkiksi iltavastaanottoja ja nopeampaa tutkimuksiin pääsyä. Sosiaalipuolella parempia palveluja ei ole tästä aineistosta nähtävissä. Suurimmat erot työnantajien välillä liittyivät johtamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä imagoon.
Avainsanat: ulkoistaminen, henkilöstö, kompleksisuus, kuntapolitiikka
Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla joulu-helmikuussa 2016-2017. Tutkimusta varten haastateltiin työntekijöitä Rantasalmella, Pyhtäällä ja Posiolla. Vastaanottavat yritykset olivat: Terveystalo, Coronaria ja Attendo. Tutkimus on kvalitatiivinen ja fenomenologinen.
Tulokset kertovat aiheen kompleksisuudesta, eli siitä kuinka monimutkaisesta ja moniulotteisesta asiasta on kyse. Tutkimuksen mukaan korkeiksi kohonneet ja vaikeasti ennakoitavat sote -kustannukset olivat kunnille suurin syy ulkoistaa sote-palvelunsa. Kunnan onnistuttua huolellisesti perustelemaan henkilöstölle ja kuntalaisille päätöksensä, ulkoistus sujui helpommin. Jos puolestaan työntekijät ja kuntalaiset kokivat päätöksen vääräksi, muutosta oli vaikeampaa hyväksyä. Julkisen puolen ja yksityisen sektorin työpaikkoihin liittyy myös arvoeroja, jotka vaikuttavat henkilöstön sopeutumiseen ja motivaatioon.
Henkilöstön todelliset vaikutusmahdollisuudet liikkeenluovutuksessa koettiin vähäisiksi ja näennäiseksi. Siirryttäessä julkiselta työnantajalta yksityiselle, säästöjä syntyy muun muassa lomien vähenemisestä, uusien työntekijöiden pienemmistä palkoista sekä muutenkin huonommista työehdoista. Myös eläkemaksuista syntyy säästöjä ne ovat yksityisellä työnantajalla pienemmät kuin julkisella. Kaikissa yrityksissä oli myös vähennetty työntekijöitä. Suurin osa säästöistä liittyy jollain tavalla henkilöstöön.
Pisimpään kunnalla työskennelleet menettävät taloudellisesti eniten varsinkin sosiaalialalla. Kaikkia työntekijöitä rasittaa raskas organisaatiomuutos henkilöstön jaksamiseen pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota. Avainasemassa ovat erityisesti esimiehet ja johtajat.
Asiakkaille ulkoistaminen on tuonut terveydenhuollon puolella parempia palveluja, esimerkiksi iltavastaanottoja ja nopeampaa tutkimuksiin pääsyä. Sosiaalipuolella parempia palveluja ei ole tästä aineistosta nähtävissä. Suurimmat erot työnantajien välillä liittyivät johtamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä imagoon.
Avainsanat: ulkoistaminen, henkilöstö, kompleksisuus, kuntapolitiikka