Flitiga flickor och busiga pojkar? : en diskursanalytisk studie av kön och jämställdhet i två läroböcker i B1-svenska i sjätte klass i den finska grundskolan
Prusi, Satu (2017)
2017
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-28
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708292346
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708292346
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on sukupuolien rakentumisen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon tutkiminen kahdessa peruskoulun kuudennella luokalla käytettävässä B1-ruotsin kielen oppikirjassa. Elokuussa 2016 voimaan astuneissa uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa velvoitetaan mm. sukupuolitietoista lähestymistapaa opetukseen aiemman sukupuolineutraalin opetustavan sijaan, ja oppivan ympäristön odotetaan arvoillaan ja käytänteillään tukevan oppilasta niin oman sukupuoli-identiteetin, seksuaalisuuden kuin tasa-arvoisen katsantokannan rakentumisessa. Opetussuunnitelman perusteissa ohjataan mm. opetusmateriaalien valinnalla vaikuttamaan positiivisesti inhimillisen moninaisuuden arvostamiseen. Ohjaavana oppaana tutkielmalleni on toiminut vuonna 2015 ilmestynyt opas Tasa-arvotyö on taitolaji.
Tutkimuskysymykseni liittyvät sukupuolten jäsentymiseen ja tasa-arvodiskursseihin aineistossani. Selvitän myös ovatko oppimateriaalien tasa-arvodiskurssit yhdensuuntaisia suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenevien tasa-arvodiskurssien kanssa. Hypoteesini on, että oppikirjoissa ilmenee edelleen epätasa-arvoisia käsityksiä sukupuolista.
Tutkielman aineistoksi rajautui kaksi B1-ruotsin kielen oppikirjaa, Megafon 1 ja Hallonbåt 1-2 niiden ollessa ainoat tarjolla olevista oppimateriaaleista, joiden kustantajat ilmoittavat sisällöllisesti vastaavan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita. Aineiston pienuudesta huolimatta materiaali antaa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, kuinka käsitys sukupuolista ja niiden moninaisuudesta rakentuu ajantasaisessa oppimateriaalissa, sekä siitä millaisia tasa-arvodiskursseja oppimateriaaleissa ilmenee.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat Yvonne Hirdmanin (2001) sukupuoliteoria sekä Marianne Winther Jørgensenin ja Louise Phillipsin (1999) diskurssiteoria. Näiden teorioiden avulla rajaan ja luokittelen aineistosta sekä teemat että sukupuolisesti eriytyvän materiaalin, jonka jälkeen selvitän materiaalin diskurssit eriyttämällä esiintyvät merkityssysteemit sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmasta. Tutkielman tulokset todentavat hypoteesini, mutta ne osoittavat myös sen, että tasa-arvodiskurssi rakentuu alati uudelleen, myös oppimateriaaleissa.
Tutkimuskysymykseni liittyvät sukupuolten jäsentymiseen ja tasa-arvodiskursseihin aineistossani. Selvitän myös ovatko oppimateriaalien tasa-arvodiskurssit yhdensuuntaisia suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenevien tasa-arvodiskurssien kanssa. Hypoteesini on, että oppikirjoissa ilmenee edelleen epätasa-arvoisia käsityksiä sukupuolista.
Tutkielman aineistoksi rajautui kaksi B1-ruotsin kielen oppikirjaa, Megafon 1 ja Hallonbåt 1-2 niiden ollessa ainoat tarjolla olevista oppimateriaaleista, joiden kustantajat ilmoittavat sisällöllisesti vastaavan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita. Aineiston pienuudesta huolimatta materiaali antaa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, kuinka käsitys sukupuolista ja niiden moninaisuudesta rakentuu ajantasaisessa oppimateriaalissa, sekä siitä millaisia tasa-arvodiskursseja oppimateriaaleissa ilmenee.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat Yvonne Hirdmanin (2001) sukupuoliteoria sekä Marianne Winther Jørgensenin ja Louise Phillipsin (1999) diskurssiteoria. Näiden teorioiden avulla rajaan ja luokittelen aineistosta sekä teemat että sukupuolisesti eriytyvän materiaalin, jonka jälkeen selvitän materiaalin diskurssit eriyttämällä esiintyvät merkityssysteemit sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmasta. Tutkielman tulokset todentavat hypoteesini, mutta ne osoittavat myös sen, että tasa-arvodiskurssi rakentuu alati uudelleen, myös oppimateriaaleissa.