"Thera Are So Many Thinks What You Had to Solve" : Lexical and Syntactic Transfer in the English Compositions Written by Finnish First-Year Upper Secondary School Students
Nevanperä, Tuomo (2017)
Nevanperä, Tuomo
2017
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708282338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708282338
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee äidinkielen siirtovaikutusta suomalaisten ensimmäisen vuosikurssin lukio-opiskelijoiden englanninaineissa. Siirtovaikutuksella tarkoitetaan tapoja, joilla oppijan äidinkieli vaikuttaa kohdekielen omaksumiseen ja tuottamiseen negatiivisesti tai posiitiivisesti. Tutkielmassa analysoitiin siirtovaikutusta kirjoitetussa englannissa. Analyysi pohjautui 72 oppilasaineeseen, joista 53 oli suomenkielisten ja 19 ruotsinkielisten opiskelijoiden kirjoittamia. Aineisto kerättiin tutkimusta varten kevään 2016 aikana Hämeenlinnasta, Tampereelta ja Vaasasta.
Tutkielma perustui kolmeen tutkimuskysymykseen: millä tavoin äidinkielen vaikutus näkyy lukiolaisten englanninaineissa, eroavatko analyysin tulokset aiemmista tutkimuksista ja onko oppilasaineissa eroja suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden välillä. Siirtovaikutusta tutkittiin vertaamalla lukiolaisten oman äidinkielen piirteitä, kerättyjä englanninaineita ja standardienglannin konventioita. Lisäksi suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden aineita verrattiin keskenään. Tutkimus keskittyi suomenkielisten lukiolaisten aineisiin ruotsinkielisten aineiden toimiessa vertailuaineistona. Teoriapohjana toimivat Nationin malli sanaston oppimisen kolmesta tasosta sekä Jarvisin metodologinen viitekehys siirtovaikutuksen tunnistamisesta. Analyysi rajattiin kahdeksaan leksikaaliseen piirteeseen sanaston muotojen, merkitysten ja käytön tasolla ja viiteen syntaktiseen piirteeseen (muodolliset subjektit, prepositiot, passiivirakenteet, tulevan ajan ilmaisut, että-lauseet). Samoihin piirteisiin on keskitytty aimmin Lea Meriläisen vuoden 2010 väitöskirjassa. Meriläisen englannin ylioppilasaineita tutkinut väitöskirja muodosti pääasiallisen vertailukohteen tuloksille.
Tutkielman tulokset olivat pääosin samanlaisia Meriläisen väitöskirjan kanssa: suomenkielisten lukiolaisten äidinkieli vaikutti aineissa negatiivisesti niin leksikon kuin syntaksinkin tasolla. Meriläisen tutkimukseen verrattuna äidinkielen siirtovaikutus oli kuitenkin yleisempää ensimmäisen vuosikurssin englanninaineissa. Sanastotasolla siirtovaikutus näkyi ensimmäisen vuosikurssin aineissa erityisesti sanaston muodoissa virheellisenä yhdyssanojen ja isojen alkukirjainten käyttönä sekä merkitystasolla suomenkielisten ilmausten suorina käännöksinä. Syntaksin tasolla suomen kieli vaikutti negatiivisesti varsinkin englannin prepositioiden valintaan. Meriläisen tutkimuksesta poiketen siirtovaikutus vaikutti aiheuttavan myös englannin passiivien ja että-lauseiden välttämistä. Ruotsinkielisten opiskelijoiden aineissa esiintyi vähemmän negatiivista siirtovaikutusta kuin suomenkielisten aineissa: ruotsinkieliset hyötyivät ruotsin ja englannin samankaltaisuuksista, joskin kielten läheisyys johti suomenkielisiä yleisemmin virheisiin englannin oikeinkirjoituksessa. Tutkielman perusteella ädinkielen ja kohdekielen välinen etäisyys ja kielitaidon taso vaikuttavat olennaisesti siirtovaikutuksen esiintyvyyteen, mutta aineiston koon vuoksi tulokset ovat viitteellisiä.
Tutkielma perustui kolmeen tutkimuskysymykseen: millä tavoin äidinkielen vaikutus näkyy lukiolaisten englanninaineissa, eroavatko analyysin tulokset aiemmista tutkimuksista ja onko oppilasaineissa eroja suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden välillä. Siirtovaikutusta tutkittiin vertaamalla lukiolaisten oman äidinkielen piirteitä, kerättyjä englanninaineita ja standardienglannin konventioita. Lisäksi suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden aineita verrattiin keskenään. Tutkimus keskittyi suomenkielisten lukiolaisten aineisiin ruotsinkielisten aineiden toimiessa vertailuaineistona. Teoriapohjana toimivat Nationin malli sanaston oppimisen kolmesta tasosta sekä Jarvisin metodologinen viitekehys siirtovaikutuksen tunnistamisesta. Analyysi rajattiin kahdeksaan leksikaaliseen piirteeseen sanaston muotojen, merkitysten ja käytön tasolla ja viiteen syntaktiseen piirteeseen (muodolliset subjektit, prepositiot, passiivirakenteet, tulevan ajan ilmaisut, että-lauseet). Samoihin piirteisiin on keskitytty aimmin Lea Meriläisen vuoden 2010 väitöskirjassa. Meriläisen englannin ylioppilasaineita tutkinut väitöskirja muodosti pääasiallisen vertailukohteen tuloksille.
Tutkielman tulokset olivat pääosin samanlaisia Meriläisen väitöskirjan kanssa: suomenkielisten lukiolaisten äidinkieli vaikutti aineissa negatiivisesti niin leksikon kuin syntaksinkin tasolla. Meriläisen tutkimukseen verrattuna äidinkielen siirtovaikutus oli kuitenkin yleisempää ensimmäisen vuosikurssin englanninaineissa. Sanastotasolla siirtovaikutus näkyi ensimmäisen vuosikurssin aineissa erityisesti sanaston muodoissa virheellisenä yhdyssanojen ja isojen alkukirjainten käyttönä sekä merkitystasolla suomenkielisten ilmausten suorina käännöksinä. Syntaksin tasolla suomen kieli vaikutti negatiivisesti varsinkin englannin prepositioiden valintaan. Meriläisen tutkimuksesta poiketen siirtovaikutus vaikutti aiheuttavan myös englannin passiivien ja että-lauseiden välttämistä. Ruotsinkielisten opiskelijoiden aineissa esiintyi vähemmän negatiivista siirtovaikutusta kuin suomenkielisten aineissa: ruotsinkieliset hyötyivät ruotsin ja englannin samankaltaisuuksista, joskin kielten läheisyys johti suomenkielisiä yleisemmin virheisiin englannin oikeinkirjoituksessa. Tutkielman perusteella ädinkielen ja kohdekielen välinen etäisyys ja kielitaidon taso vaikuttavat olennaisesti siirtovaikutuksen esiintyvyyteen, mutta aineiston koon vuoksi tulokset ovat viitteellisiä.