Demografiasta yhteiskunnalliseen osallistumiseen : yleisen kirjaston käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät

Abstract

Tutkimus käsittelee yleisen kirjaston käyttöä ja siinä viime vuosina tapahtuneita muutoksia. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä on se, miten erilaiset demografiset tekijät, kuten ikä, sukupuoli ja koulutus vaikuttavat kirjastonkäyttöön sekä se miten yhteiskunnallinen aktiivisuus on yhteydessä kirjastonkäyttöön.

Aihe on ajankohtainen siksi, että kirjastonkäytön on koettu olevan viime vuosina laskussa. Tämä näkyykin esimerkiksi yleisten kirjastojen käyttötilastoissa. Yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja kirjaston käytön välistä yhteyttä ei ole juuri tutkittu, joten siksikin tämän yhteyden tutkiminen on ajankohtainen ja tärkeä tutkimusaihe. Myös kirjastonkäytön ja demografisten tekijöiden yhteyttä tarkasteleville valtakunnallisille tutkimuksille, jotka käsittelevät 2000-luvun tilannetta, on tarvetta. Tutkielmani pohjautuu vuonna 2004 tehtyyn valtakunnalliseen lomakekyselyyn, joka oli osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kirjasto on erittäin käytetty kunnallinen palvelu ja että kirjastoa pidetään varsin hyvin hoidettuna kunnallisena palveluna. Ikä vaikuttaa kirjaston käyttöön siten, että nuoremmat ikäluokat eli tässä tutkimuksessa alle 50-vuotiaat, käyttivät kirjastoa enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Koulutetummat käyttivät kirjastoa enemmän kuin vähemmän koulutetut. Naiset käyttivät kirjastoa jonkin verran miehiä enemmän.

Yhteiskunnallisesti aktiiviset hyödynsivät kirjaston palveluja enemmän kuin yhteiskunnallisesti passiivisemmat. Merkittävää tässä on erityisesti se, että yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja kirjaston käytön positiivinen korrelaatio säilyy, tutkittiinpa yhteiskunnallista aktiivisuutta millä tahansa aineiston mahdollistamalla mittarilla. Tutkielmassa käytiin läpi yli kahdenkymmenen yhteiskunnallista aktiivisuutta osoittavan tavan ja kirjastonkäytön välinen yhteys. Jokaisen erilaisen yhteiskunnallista aktiivisuutta osoittavan tavan ja kirjastonkäytön väliltä löytyi positiivinen korrelaatio.

Kirjastonkäytön ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden välinen positiivinen korrelaatio säilyi myös kun aineistosta muodostettiin uusia, yleistä yhteiskunnallisen aktiivisuuden tasoa mittaavia muuttujia tai kuin yhteiskunnallista aktiivisuutta jaoteltiin erilaisiin, yhteiskunnallisen aktiivisuuden luonnetta ja tapaa kuvaaviin ryhmiin. Aineiston suuren koon vuoksi kaikki tulokset ovat lisäksi tilastollisesti erittäin merkitseviä.

Monet kirjaston tarjoavat palvelut luovat omalta osaltaan edellytyksiä yhteiskunnalliselle osallistumiselle, joten tulos on merkittävä myös tältä kannalta.