L'image de l'Union européenne dans les éditoriaux français dans le contexte de la crise migratoire
Marin, Sofia (2017)
2017
Ranskan kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in French Language
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708232314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708232314
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan, millainen kuva Euroopan unionista välittyy ranskalaisten sanomalehtien pääkirjoituksissa Euroopan pakolaiskriisin aikana. Tutkimukseen valittiin mukaan kolme tunnettua sanomalehteä: Le Monde, Le Figaro ja Libération. Tutkimuksen korpukseksi valittiin näiden sanomalehtien kaikki pakolaiskriisiä käsittelevät pääkirjoitukset vuoden 2015 elo- ja syyskuulta, sillä kyseisenä vuonna Eurooppaan saapui ennätysmäärä pakolaisia, ja julkinen keskustelu aiheesta oli vilkkaimmillaan. Analysoitavia pääkirjoituksia on yhteensä 21.
Euroopan unionin kuva viittaa tässä tutkimuksessa mielikuvaan, joka välittyy lukijalle teksteistä. Analyysiä ohjaavia kysymyksiä ovat: millaisena Euroopan unioni esitetään, miten sitä kuvataan, ja minkälaista diskurssia siitä pidetään yllä pääkirjoituksissa. Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia faircloughlaisen diskurssianalyysin avulla.
Tutkimuksen hypoteesi on, että Euroopan unioni esitetään suurena, jäsenmaidensa yläpuolella olevana toimijana, joka yrittää etsiä ratkaisua pakolaistilanteeseen. Unionilla on suuri kuorma harteillaan, sillä kriisi on pitkäkestoinen ja harvinaisen vakava. Euroopan unionin jäsenmailla on vaikeuksia päästä yksimielisyyteen pakolaispolitiikasta, ja täten niiden on vaikea toimia yhdessä kriisin ratkaisemiseksi. Oletuksena on siis, että Euroopan unionin epäyhtenäisyys ja yhteistyön puute näkyvät pääkirjoituksissa.
Työn metodologisen rungon muodostaa diskurssianalyysi ja teoriapohjan Fairclough n ja van Dijkin kriittinen diskurssianalyysin teoria. Ennen varsinaista analyysiä pääkirjoituksista poimittiin kaikki Euroopan unioniin viittaavat kohdat, ja ne lajiteltiin sisällön mukaan eri kategorioihin. Nämä kategoriat muodostavat diskurssit, jotka luovat kuvaa Euroopan unionista. Varsinaisessa analyysissä, johon työ keskittyy, tarkastellaan löydettyjen diskursiivisten kategorioiden tarkempaa sisältöä sekä verrataan kunkin sanomalehden pääkirjoitusten muodostamaa kuvaa toisiinsa.
Tutkimuksen mukaan Euroopan unioni ei toimi tehokkaasti kriisin ratkaisemiseksi. Jäsenmaiden pakolaispoliittiset linjat ovat epäyhtenäiset, minkä takia Unionin sanotaan jopa epäonnistuneen pakolaispolitiikassaan. Yksi jäsenmaista, Saksa, esitetään poliittisena johtajana koko Euroopan unionin sijasta. Tutkimuksessa nousevat esille myös Euroopan unionin arvot ja perusolemus, joiden epäillään muuttuneen pakolaiskriisin aikana.
Euroopan unionin kuva viittaa tässä tutkimuksessa mielikuvaan, joka välittyy lukijalle teksteistä. Analyysiä ohjaavia kysymyksiä ovat: millaisena Euroopan unioni esitetään, miten sitä kuvataan, ja minkälaista diskurssia siitä pidetään yllä pääkirjoituksissa. Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia faircloughlaisen diskurssianalyysin avulla.
Tutkimuksen hypoteesi on, että Euroopan unioni esitetään suurena, jäsenmaidensa yläpuolella olevana toimijana, joka yrittää etsiä ratkaisua pakolaistilanteeseen. Unionilla on suuri kuorma harteillaan, sillä kriisi on pitkäkestoinen ja harvinaisen vakava. Euroopan unionin jäsenmailla on vaikeuksia päästä yksimielisyyteen pakolaispolitiikasta, ja täten niiden on vaikea toimia yhdessä kriisin ratkaisemiseksi. Oletuksena on siis, että Euroopan unionin epäyhtenäisyys ja yhteistyön puute näkyvät pääkirjoituksissa.
Työn metodologisen rungon muodostaa diskurssianalyysi ja teoriapohjan Fairclough n ja van Dijkin kriittinen diskurssianalyysin teoria. Ennen varsinaista analyysiä pääkirjoituksista poimittiin kaikki Euroopan unioniin viittaavat kohdat, ja ne lajiteltiin sisällön mukaan eri kategorioihin. Nämä kategoriat muodostavat diskurssit, jotka luovat kuvaa Euroopan unionista. Varsinaisessa analyysissä, johon työ keskittyy, tarkastellaan löydettyjen diskursiivisten kategorioiden tarkempaa sisältöä sekä verrataan kunkin sanomalehden pääkirjoitusten muodostamaa kuvaa toisiinsa.
Tutkimuksen mukaan Euroopan unioni ei toimi tehokkaasti kriisin ratkaisemiseksi. Jäsenmaiden pakolaispoliittiset linjat ovat epäyhtenäiset, minkä takia Unionin sanotaan jopa epäonnistuneen pakolaispolitiikassaan. Yksi jäsenmaista, Saksa, esitetään poliittisena johtajana koko Euroopan unionin sijasta. Tutkimuksessa nousevat esille myös Euroopan unionin arvot ja perusolemus, joiden epäillään muuttuneen pakolaiskriisin aikana.