Lupa- ja valvontaviranomaistoiminta ja venäläisen yhteiskunnan jatkuva muutos merkittävinä poliittisina riskeinä Venäjällä : tutkimus suomalaisyrityksien kohtaamista haasteista ja riskienhallinnan keinoista
Muiniekka, Senni (2017)
Muiniekka, Senni
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708222312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708222312
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Venäjän lupa- ja valvontaviranomaisten toiminnan sekä jatkuvasti muuttuvan lainsäädäntöympäristön vaikutuksia suomalaisyrityksien toimintaan Venäjän markkinoilla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen perusta muodostuu riskin käsitteen ja edelleen poliittisten riskien ja maariskien määrittelystä. Teoreettista viitekehystä jatkavat Venäjän lupa- ja valvontaviranomaisten toimintaan liittyvien haasteiden sekä Venäjän toimintaympäristön kuvaaminen ja eräiden suomalaisten yritysten kannalta tärkeiden lakimuutoksien esittely. Tutkimuksen teoriaosuudessa on katsottu tärkeäksi tuoda esille Venäjän nykyistä toimintaympäristöä selittävinä ilmiöinä institutionaalinen tyhjyys, eli formaalien instituutioiden puuttuminen ja yhteiskuntajärjestelmän puutteet Venäjällä, sekä suhdeverkostoihin ja vastavuoroisiin palveluksien vaihtoon perustuva blat-järjestelmä.
Työn teoriaosuus jakautuu ensimmäisen luvun johdantokappaleen jälkeen kolmeen päälukuun. Toisessa luvussa käsitellään työlle tärkeät riskin käsitteet, poliittisen riskin merkityksellisyyttä Venäjällä, institutionaalista tyhjyyttä ja blat-järjestelmää. Kolmannessa luvussa käsitellään lupa- ja valvontaviranomaistoimintaa ja siihen liittyviä haasteita Venäjällä. Neljännessä luvussa kuvataan Venäjän lainsäädäntöympäristöä ja käydään läpi kolme suomalaisyrityksienkin kannalta tärkeää, viime vuosina toteutettua lakimuutosta. Tutkimuksen viidennen luvun empiriaosuus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmällä Venäjän kaupan asiantuntijoita haastattelemalla, syksyn 2016 aikana, minkä jälkeen haastatteluaineisto litteroitiin. Tutkittava aihe on yritysnäkökulmasta hyvin sensitiivinen, ja siksi hankala tutkia. Tutkimustulos vääristyy helposti, kun haastatellut eivät välttämättä halua kertoa viranomaisten kanssa kohdatuista haasteista, miettiessään yritykselle koituvaa maineriskiä.
Venäjällä jatkuvassa muutostilassa oleva lainsäädäntö yhdistyy vahvaan viranomaisvalvontaan. Erilaisia yritystoiminnalta vaadittavia lupia ja viranomaisten suorittamia tarkastuksia on määrällisesti paljon. Venäjän toimintaympäristöstä puuttuvat yritystoimintaa hyvin tukevat formaalit instituutiot. Viranomaisprosessien hitaus altistaa yritykset viranomaiskorruptiolle, kun virkamiehet voivat prosessia nopeuttaakseen pyytää laittomia maksuja. Tyypillistä on esimerkiksi palvelun hinnoitteleminen sen mukaan, miten nopeasti viranomainen toimittaa tietyn lupapaperin. Siirtymätalousmaissa, kuten Venäjällä, tukeudutaan ennemmin luottamukseen, joka perustuu omiin suhdeverkostoihin, eikä niinkään yleiseen luottamukseen yhteiskunnan instituutioita ja niiden objektiivista toimintaa kohtaan.
Paikallinen lupa- ja valvontaviranomaistoiminta ei ole este suomalaisyrityksen etabloitumisessa Venäjälle, vaikka se luo yrityksille merkittäviä haasteita. Yrityksellä tulee olla turvanaan paikallista suhdeverkostoa sekä toimintaa tukevat hyvät viranomaissuhteet. Ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten paikallisten lakimiesten palveluita, on hyödyllistä käyttää. On olennaista tuntea paikallinen toimintakulttuuri ja mentaliteetti, esimerkiksi venäläiselle kumppanille virallisia sopimuksia tärkeämpää on keskinäinen luottamus.
Työn teoriaosuus jakautuu ensimmäisen luvun johdantokappaleen jälkeen kolmeen päälukuun. Toisessa luvussa käsitellään työlle tärkeät riskin käsitteet, poliittisen riskin merkityksellisyyttä Venäjällä, institutionaalista tyhjyyttä ja blat-järjestelmää. Kolmannessa luvussa käsitellään lupa- ja valvontaviranomaistoimintaa ja siihen liittyviä haasteita Venäjällä. Neljännessä luvussa kuvataan Venäjän lainsäädäntöympäristöä ja käydään läpi kolme suomalaisyrityksienkin kannalta tärkeää, viime vuosina toteutettua lakimuutosta. Tutkimuksen viidennen luvun empiriaosuus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmällä Venäjän kaupan asiantuntijoita haastattelemalla, syksyn 2016 aikana, minkä jälkeen haastatteluaineisto litteroitiin. Tutkittava aihe on yritysnäkökulmasta hyvin sensitiivinen, ja siksi hankala tutkia. Tutkimustulos vääristyy helposti, kun haastatellut eivät välttämättä halua kertoa viranomaisten kanssa kohdatuista haasteista, miettiessään yritykselle koituvaa maineriskiä.
Venäjällä jatkuvassa muutostilassa oleva lainsäädäntö yhdistyy vahvaan viranomaisvalvontaan. Erilaisia yritystoiminnalta vaadittavia lupia ja viranomaisten suorittamia tarkastuksia on määrällisesti paljon. Venäjän toimintaympäristöstä puuttuvat yritystoimintaa hyvin tukevat formaalit instituutiot. Viranomaisprosessien hitaus altistaa yritykset viranomaiskorruptiolle, kun virkamiehet voivat prosessia nopeuttaakseen pyytää laittomia maksuja. Tyypillistä on esimerkiksi palvelun hinnoitteleminen sen mukaan, miten nopeasti viranomainen toimittaa tietyn lupapaperin. Siirtymätalousmaissa, kuten Venäjällä, tukeudutaan ennemmin luottamukseen, joka perustuu omiin suhdeverkostoihin, eikä niinkään yleiseen luottamukseen yhteiskunnan instituutioita ja niiden objektiivista toimintaa kohtaan.
Paikallinen lupa- ja valvontaviranomaistoiminta ei ole este suomalaisyrityksen etabloitumisessa Venäjälle, vaikka se luo yrityksille merkittäviä haasteita. Yrityksellä tulee olla turvanaan paikallista suhdeverkostoa sekä toimintaa tukevat hyvät viranomaissuhteet. Ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten paikallisten lakimiesten palveluita, on hyödyllistä käyttää. On olennaista tuntea paikallinen toimintakulttuuri ja mentaliteetti, esimerkiksi venäläiselle kumppanille virallisia sopimuksia tärkeämpää on keskinäinen luottamus.