Frames in the Institutionalization of the Entrepreneurial University Model : The Case of National University of Singapore

Abstract

Globaalien trendien vaikutuksesta on monissa maissa on harjoitettu politiikkaa, jonka mukaan korkeakoulut nähdään taloudellisen kasvun kannalta tärkeinä toimijoina. Erityisesti yrittäjyyteen liittyvät toimintapolitiikat ovat muovanneet yliopistojen kehittymistä kohti proaktiivisempia toimintatapoja ja vähäisempää riippuvuutta valtionrahoituksesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida muutosprosessia, joka liittyy yrittäjämäisen yliopiston toimintamallin kehittämiseen valtion yrittäjyyden edistämiseen tähtäävän toimintapolitiikan puitteissa. Muutosprosessin taustalla olevien seikkojen ymmärtämiseksi tässä tutkimuksessa hyödynnettiin erityisesti institutionalisoitumisen ja yrittäjämäisen yliopiston käsitteitä. Käyttämällä National University of Singapore (NUS) yliopistoa tutkittavana tapauksena, tutkimuksen tutkimuksessa keskityttiin niiden vaikuttavien tekijöiden ja niiden laajuuden tunnistamiseen, jotka vaikuttavat yrittäjämäisen yliopiston toimintamallin institutionalisoitumisen taustalla.

Tutkimuksessa institutionalisoituminen määriteltiin yksilöitä koskevaksi tilaksi liittyen tarpeeseen hyväksyä ja sitoutua tiettyihin NUS yliopiston omaksumiin käytäntöihin. Yrittäjämäisen yliopiston mallia käsiteltiin muutosprosessin kontekstissa sisältäen 1) laitosten, tiedekuntien ja erillisyksikköjen toiminnan ja käytännöt liittyen tulonhankinta-aktivititeetteihin; 2) yliopistotason toiminnot jotka kytkeytyvät kansalliseen yrittäjyyden edistämiseen liittyvään toimintapolitiikkaan; 3) eri toimijoiden roolit ja kontribuutiot yrittäjämäisten toimintojen kehittämisessä ja 4) akateemisen yhteisön sitoutuneisuuden yliopiston tehtävien, aktiviteettien ja tavoitteiden yhdistämisessä valtion yrittäjyyden edistämisen toimintapolitiikkaan.

Tutkimuksessa hyödynnettiin metodina kehysanalyysiä. Tätä käytettiin välineenä monitulkintaisten kysymysten ja tilanteiden tulkintaan, mukaan lukien keinojen etsinnässä yrittäjämäisen yliopiston muutosprosessin haasteisiin. Kehysten tunnistaminen toimi apuna valtion korkeakouluihin kohdistaman politiikan toimeenpanon onnistuneisuuden selvittämisessä etenkin sen suhteen missä määrin yrittäjyyden edistämiseen liittyvän toimintapolitiikan ideaalit toteutuvat yliopiston rakenteiden ja johtamisen tasolla. Tutkimuksen lähtökohtana oli myös tuoda esille monitieteistä lähestymistapaa korkeakoulukontekstiin liittyvien asioiden ja tilanteiden analysoinnissa soveltamalla erityisesti terveydenhuoltosektorin kontekstissa kehitettyä institutionalisoitumisen viitekehystä sekä ympäristökonfliktien tutkimuksen piirissä kehitettyjä kehyskategorioita. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisen kehysanalyysiin lähestymistapaa institutionalisoitumisen asteen selvittämiseksi NUS-yliopistossa. Seuraavat ympäristökonfliktien tutkimuksesta johdetut kehyskategoriat ohjasivat analyysiä: identiteettikehys, karakterisointikehys, valtakehys sekä riski- ja informaatiokehys. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui kahdesta aineistotyypistä, haastatteluista ja dokumenteista. Kaikkiaan tutkimuksen puitteissa toteutettiin 18 eri tieteenalojen (luonnontieteet, tekniset tieteet, liiketalous, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet) edustajien haastatteluita. Haastattelut toteutettiin etupäässä NUS-yliopiston Kent Ridgen ja Timahin kampuksilla.

Yrittäjämäisenä yliopistona NUS-yliopiston voitiin todeta osallistuvan aktiivisesti kaupallistamistoimintoihin ja yrittäjyyskoulutukseen. Yliopiston vuonna 2006 tapahtuneen yhtiöittämisen jälkeen yliopistossa on toteutettu laajamittaisia muutoksia jotka ovat kohdistuneet yliopiston toiminnallisen ja taloudellisen joustavuuden lisäämiseen. Dokumenttiaineiston perusteella yliopisto on huolellisesti suunnitellut ja toimeenpannut useita yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä täydentäviä toimintamalleja, resursseja, sisäisiä rakenteita ja tukitoimintoja muutosprosessin yhteydessä.

Toisin kuin eurooppalaisten yliopistojen osalta, singaporelaisten yliopistojen yrittäjämäistymiseen liittyvä muutosprosessi ei johdu etupäässä valtiorahoituksen merkittävästä vähentymisestä. Itse asiassa yrittämäisyyttä tukevien toimenpiteiden resursoinnissa on ollut jatkuvaa kasvua erityisesti niillä tieteenaloilla, jotka kytkeytyvät Singaporen strategisille kasvualoille (mm. biotekniikka, ympäristö- ja vesitekniikka sekä interaktiivinen ja digitaalinen media). Mainittavaa on, että tutkimusaineiston analyysin perusteella voitiin osoittaa suuri määrä erilaisia henkilöstön käsityksiä yrittäjämäisen yliopistomallin institutionalisoitumisesta NUS-yliopistossa. Kehysten avulla voitiin kuvata tieteenalakohtaisia eroavaisuuksia, institutionaalisia järjestelyitä, joidenkin tieteenalojen haavoittuvuuksia liittyen näiden rooliin osana yrittäjämäistä yliopistoa sekä riskikäsityksiä, jotka heijastelivat NUS-yliopiston jäsenten yrittäjämäistymisprosessin tukemiseen liittyviä valintoja. Institutionalisoituminen prosessina sisältää tyypillisesti vaiheita tai kehitysasteita. Erityisesti NUS-yliopiston visiossa, missiossa sekä strategiassa ilmenevä ”yrityshengen” käsite on tutkimuksen kannalta erittäin keskeinen, koska se havainnollistaa yrittäjämäisten yliopistojen muuttuvaa ja mukautuvaa luonnetta monimutkaisina toimijoina ja koska se on myös vaikuttanut yrittäjämäisen yliopistomallin institutionalisoitumiseen siirryttäessä vaiheesta toiseen. NUS-yliopiston henkilöstö valikoiden soveltaa yrittäjämäisen yliopiston merkityksiä tavalla joka on heidän omien tavoitteiden ja aloitteiden kannalta relevanttia. Kokonaisuudessaan tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yrittäjämäisen yliopistomallin institutionalisoituminen NUS-yliopistossa on dynaaminen mutta edelleen käynnissä oleva prosessi. Tämä johtuu siitä, että NUS-yliopistossa on tarve käsitellä toiminnallisia haasteita samaan aikaan kun se pyrkii saavuttamaan yrittäjämäisyyteen liittyviä tavoitteitaan.

Global trends influence many countries in introducing policies that enjoin higher education institutions as partners for economic growth. Entrepreneurship policies in particular, have shaped the transition of universities to become more proactive institutions and less dependent from government funding. The purpose of this study was to analyze the university’s transformation in building up the entrepreneurial university model based on the government’s policy framework in promoting entrepreneurship. In order to understand the drivers of transformation, the concepts of institutionalization and the entrepreneurial university were utilized in this research. The research questions were focused on determining the extent and factors that contribute to the institutionalization of the entrepreneurial university model by taking the National University of Singapore (NUS) as a case study institution. In this study, institutionalization was defined as a condition confronting individuals of the need to accept and commit to certain practices that have been adopted by the university. The entrepreneurial university was tackled in terms of the transformation of the university which encompasses: 1) the behavior and practices within departments, faculties, and independent institutes concerning their approach to income-generating activities; 2) the institutional activities’ link to the national policy on entrepreneurship; 3) the roles and contributions of various actors in cultivating entrepreneurial activities at the university; and 4) the commitment of the academic community to align the tasks, activities, and goals of the university with the government’s policy framework on entrepreneurship.

The method of frame analysis was utilized in this study as a tool in interpreting complex issues and situations, including means to explore solutions in the course of entrepreneurial university transformation. Uncovering frames helped in examining the success of the government in implementing policies on higher education institutions in relation to embracing entrepreneurial ideals in their overall structure and management. This study has presented a multidisciplinary approach in analyzing various issues and situations in higher education: namely, the framework of institutionalization from the healthcare sector and the categories of frames from environmental conflict research. A qualitative approach to frame analysis was applied to analyze the institutionalization situation at NUS. This study was guided by four categories of frames derived from environmental conflict research: identity frames, characterization frames, power frames, and risk and information frames. Empirical data for this study consisted of two main sources: interviews and documents. Eighteen interviewees participated in this study, which represent various disciplines - including science, engineering, business, social science, and the humanities. The interviews were mostly held at NUS’s Kent Ridge and Bukit Timah campuses.

As an entrepreneurial university, NUS was found to be actively involved in commercialization activities and entrepreneurship education. Since the university’s corporatization in 2006, massive changes have occurred to address issues of operational and financial flexibility. Documents revealed that the policies, resources, internal structure, and the support functions to complement entrepreneurial activities were earnestly planned and implemented throughout the transformation of NUS. Compared to European universities, the entrepreneurial transformation of Singaporean universities was not mainly caused by massive decrease in government funding. In fact, there has been continuous increase in resources to facilitate entrepreneurial activities, especially in disciplines that are aligned to Singapore’s strategic growth areas (i.e., biomedical sciences, environmental and water technologies, and interactive and digital media). More importantly, the analysis of the data featured the myriad perceptions of institutional members on the institutionalization of the entrepreneurial university model at NUS. Frames were found to depict disciplinary differences, institutional arrangements, vulnerability of some disciplines in their role within the entrepreneurial university, and risk perceptions that reflected the choices of institutional members in supporting the entrepreneurial transformation. Institutionalization as a process typically involves stages or phases. The “spirit of enterprise” was a crucial statement in the vision, mission, and strategy of NUS because it depicts the varying and malleable notions of an entrepreneurial university and also affects the institutionalization of the entrepreneurial university model in terms of moving into another phase. As such, institutional members selectively adapt the meaning of entrepreneurial university that is more relevant to their intentions or initiatives. Overall, the current study found that the institutionalization of the entrepreneurial university model at NUS is something dynamic but is still in progress because of the need to address various operational barriers while working towards achieving entrepreneurial goals.