Kirjastoammattilaisten näkemyksiä avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä Kohasta ja sen kehittämisestä "Kohti Kohaa" -hankkeeseen osallistuvissa kirjastoissa
Kaijalainen, Pirjetta (2017)
2017
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708212303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708212303
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kirjastohenkilökunnan suhtautumista avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmään viidessä suomalaisessa yleisten kirjastojen kirjastokimpassa juuri ennen järjestelmän käyttöönottoa.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Kohti Kohaa -hankkeeseen osallistuvien kirjastojen henkilökunta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kirjastojen henkilökunnan käsityksiä ja asenteita kirjastojärjestelmä Kohasta sekä halukkuutta osallistua avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän kehittämiseen. Tutkielman aineisto kerättiin verkkolomakekyselynä syksyllä 2015. Pilottikyselyyn saatiin 21 ja varsinaiseen kyselyyn 171 vastausta.
Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä ei ollut Suomessa juurikaan käytössä ennen vuotta 2014, jolloin kirjastojärjestelmä Koha otettiin käyttöön Joensuun seutukirjastossa. Tämän jälkeen viisi suomalaisten yleisten kirjastojen järjestelmäyhteenliittymää aloitti Mikkelin kaupunginkirjaston johdolla hankkeen, jonka tavoitteena Kohan käyttöönoton lisäksi oli muokata järjestelmästä suomalaiskirjastoille sopiva kirjastojärjestelmä sekä luoda organisaatio, joka vastaisi järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta Suomessa.
Lomakekysely ajoittui tilanteeseen, jossa kirjastot olivat vasta valmistelemassa Kohan käyttöönottoa. Kyselyn avulla haluttiin selvittää henkilökunnan ennakkokäsityksiä Kohasta sekä mahdollisia Kohan käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyviä pelkoja. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin henkilökunnan halukkuutta osallistua kirjastojärjestelmän kehittämiseen ja kiinnostusta kouluttautua oman kirjaston Koha-osaajaksi.
Lomakekyselyn tuloksena todettiin henkilökunnan suhtautuvan pääosin myönteisesti tulevaan muutokseen, vaikkakaan kirjastojärjestelmä Kohan ei uskottu vielä olevan täysin kirjastojen tarpeiden tasolla. Noin puolet henkilökunnasta oli kiinnostunut osallistumaan kirjastojärjestelmän kehittämiseen ja katsoi, että avoimen lähdekoodin tuoma järjestelmän kehittämismahdollisuus on etu kaupallisiin järjestelmiin verrattuna. Kirjastolaisten osaamisen riittävyyttä järjestelmän kehittämiseen kuitenkin myös epäiltiin ja ulkoisten tukipalvelujen saatavuutta pidettiin tärkeänä.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Kohti Kohaa -hankkeeseen osallistuvien kirjastojen henkilökunta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kirjastojen henkilökunnan käsityksiä ja asenteita kirjastojärjestelmä Kohasta sekä halukkuutta osallistua avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän kehittämiseen. Tutkielman aineisto kerättiin verkkolomakekyselynä syksyllä 2015. Pilottikyselyyn saatiin 21 ja varsinaiseen kyselyyn 171 vastausta.
Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä ei ollut Suomessa juurikaan käytössä ennen vuotta 2014, jolloin kirjastojärjestelmä Koha otettiin käyttöön Joensuun seutukirjastossa. Tämän jälkeen viisi suomalaisten yleisten kirjastojen järjestelmäyhteenliittymää aloitti Mikkelin kaupunginkirjaston johdolla hankkeen, jonka tavoitteena Kohan käyttöönoton lisäksi oli muokata järjestelmästä suomalaiskirjastoille sopiva kirjastojärjestelmä sekä luoda organisaatio, joka vastaisi järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta Suomessa.
Lomakekysely ajoittui tilanteeseen, jossa kirjastot olivat vasta valmistelemassa Kohan käyttöönottoa. Kyselyn avulla haluttiin selvittää henkilökunnan ennakkokäsityksiä Kohasta sekä mahdollisia Kohan käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyviä pelkoja. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin henkilökunnan halukkuutta osallistua kirjastojärjestelmän kehittämiseen ja kiinnostusta kouluttautua oman kirjaston Koha-osaajaksi.
Lomakekyselyn tuloksena todettiin henkilökunnan suhtautuvan pääosin myönteisesti tulevaan muutokseen, vaikkakaan kirjastojärjestelmä Kohan ei uskottu vielä olevan täysin kirjastojen tarpeiden tasolla. Noin puolet henkilökunnasta oli kiinnostunut osallistumaan kirjastojärjestelmän kehittämiseen ja katsoi, että avoimen lähdekoodin tuoma järjestelmän kehittämismahdollisuus on etu kaupallisiin järjestelmiin verrattuna. Kirjastolaisten osaamisen riittävyyttä järjestelmän kehittämiseen kuitenkin myös epäiltiin ja ulkoisten tukipalvelujen saatavuutta pidettiin tärkeänä.