Nuori suomalainen ja brittiläinen eliitti, 1970-2010 : sosiaalinen tausta, nykyasema ja harrastukset
Haaparanta, Minttu (2017)
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708182301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708182301
Tiivistelmä
Yhteiskunnallisia eliittejä on tärkeää tutkia, koska eriarvoistumisen merkittävimpiä piirteitä on varallisuuden ja vallan keskittyminen ylimpiin sosioekonomisiin luokkiin. Lisäksi Suomessa tehtyä aikaisempaa tutkimusta eliiteistä on vain vähän. Tämä tutkielma tarjoaa uutta tietoa eliittitutkimukseen vertailevaa pitkittäisasetelmaa hyödyntävän kulttuurisosiologian näkökulmasta paneutuen siihen, miten nuori eliitti on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana kahdessa maassa, Suomessa ja Iso-Britanniassa. Työn kysymyksenasettelu liittyy eliittirakenteen avautumiseen. Avoin eliitti on heterogeeninen eli myös sellaisten yksilöiden on mahdollista saavuttaa eliittiasema, joilla on ollut historian saatossa heikko edustus valtaapitävien joukossa.
Tutkimustehtävä jakautuu kahteen osaan. Ensinnäkin tarkastellaan, ovatko Suomen ja Iso-Britannian eliittirakenteet avautuneet ajan myötä. Toiseksi tutkitaan, onko maiden välillä eroa avautumisen asteessa. Tutkimuskysymyksiin liittyvien hypoteesien mukaan eliittirakenteet muuttuvat entistä inklusiivisemmiksi molemmissa maissa neljän vuosikymmenen aikana, mutta Suomessa muutos tapahtuu nopeammin kuin Britanniassa. Tutkielman aineisto koostuu vuosina 1970, 1990 ja 2010 painettujen Kuka kukin on- ja Who's Who in the UK -matrikkelisarjojen henkilötietoartikkeleista. Biografioita kerättiin 300 per painos, joten pitkittäisaineisto sisältää yhteensä 1800 artikkelia. Huomio kohdistetaan nuoren, 25-45-vuotiaan eliitin sosiodemografisten taustatekijöiden, nykyaseman ja harrastusten ajallisiin muutoksiin kahdessa erilaisessa yhteiskuntarakenteessa. Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan eliitit ovat avautuneet ajan myötä, ja Suomen eliittirakenne on avautunut Iso-Britanniaa nopeammin. Esimerkiksi naisten osuus eliitistä kasvaa merkittävästi ja korkeimman koulutuksen osuus laskee. Lisäksi Suomessa alueellinen liikkuvuus lisääntyy. Eliittien maku muuttuu kaikkiruokaisemmaksi, sillä harrastukset lisääntyvät ja moninaistuvat samalla kun eksklusiivisten vapaa-ajanvietteiden osuudet vähenevät. Toisaalta kehityskulut eivät ole suoraviivaisia kaikilta osin. Suomessa sosiaalinen liikkuvuus alemmista yhteiskuntaluokista hidastuu, ja Britanniassa eliitti keskittyy alueellisesti. Lisäksi havaitaan, että eliittirakenne ei ole avoin tasaisesti kaikissa eliitti-, ammatti-, tai ikäryhmissä. Esimerkiksi naisten edustus on vahva lähinnä kulttuurieliitissä. Tästä päätellään, että vaikka eliittiin vaikuttavat samat muutosvoimat kuin yhteiskunnan muihinkin ryhmiin, eliittirakenteessa on siitä huolimatta havaittavissa jatkuvuuksia. Tutkielman päätteeksi keskustellaan tuloksista aiemman eliittitutkimuksen valossa ja todetaan, että Kuka kukin on- ja Who's Who -aineistot tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia tutkia vertaillen eliiteissä ja vallan jakautumisessa tapahtuvia muutoksia.
Tutkimustehtävä jakautuu kahteen osaan. Ensinnäkin tarkastellaan, ovatko Suomen ja Iso-Britannian eliittirakenteet avautuneet ajan myötä. Toiseksi tutkitaan, onko maiden välillä eroa avautumisen asteessa. Tutkimuskysymyksiin liittyvien hypoteesien mukaan eliittirakenteet muuttuvat entistä inklusiivisemmiksi molemmissa maissa neljän vuosikymmenen aikana, mutta Suomessa muutos tapahtuu nopeammin kuin Britanniassa. Tutkielman aineisto koostuu vuosina 1970, 1990 ja 2010 painettujen Kuka kukin on- ja Who's Who in the UK -matrikkelisarjojen henkilötietoartikkeleista. Biografioita kerättiin 300 per painos, joten pitkittäisaineisto sisältää yhteensä 1800 artikkelia. Huomio kohdistetaan nuoren, 25-45-vuotiaan eliitin sosiodemografisten taustatekijöiden, nykyaseman ja harrastusten ajallisiin muutoksiin kahdessa erilaisessa yhteiskuntarakenteessa. Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan eliitit ovat avautuneet ajan myötä, ja Suomen eliittirakenne on avautunut Iso-Britanniaa nopeammin. Esimerkiksi naisten osuus eliitistä kasvaa merkittävästi ja korkeimman koulutuksen osuus laskee. Lisäksi Suomessa alueellinen liikkuvuus lisääntyy. Eliittien maku muuttuu kaikkiruokaisemmaksi, sillä harrastukset lisääntyvät ja moninaistuvat samalla kun eksklusiivisten vapaa-ajanvietteiden osuudet vähenevät. Toisaalta kehityskulut eivät ole suoraviivaisia kaikilta osin. Suomessa sosiaalinen liikkuvuus alemmista yhteiskuntaluokista hidastuu, ja Britanniassa eliitti keskittyy alueellisesti. Lisäksi havaitaan, että eliittirakenne ei ole avoin tasaisesti kaikissa eliitti-, ammatti-, tai ikäryhmissä. Esimerkiksi naisten edustus on vahva lähinnä kulttuurieliitissä. Tästä päätellään, että vaikka eliittiin vaikuttavat samat muutosvoimat kuin yhteiskunnan muihinkin ryhmiin, eliittirakenteessa on siitä huolimatta havaittavissa jatkuvuuksia. Tutkielman päätteeksi keskustellaan tuloksista aiemman eliittitutkimuksen valossa ja todetaan, että Kuka kukin on- ja Who's Who -aineistot tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia tutkia vertaillen eliiteissä ja vallan jakautumisessa tapahtuvia muutoksia.