Voiko tuloksellisuudella haastaa harjoitettua politiikkaa : valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastusten merkitys hallinnonalan johtamisessa
Maijala, Kari (2017)
Maijala, Kari
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708162292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708162292
Tiivistelmä
Valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuus voidaan ymmärtää ideaalitilana, jossa budjettivaroilla tulee saada aikaan mahdollisimman suuri hyöty veronmaksajille. Yleisesti ajatellaan, että toiminta on tuloksellista silloin, kun mahdollisimman vähin valtion taloudellisin kustannuksin edistetään tavoitetilaa mahdollisimman paljon. Julkishallinnon toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan tuloksellisuustarkastuksilla, jotka ovat yksi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastusmuodoista. Tuloksellisuustarkastusten vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia on olemassa jonkin verran, mutta tarkastusten kohteiden näkö-kulmasta tuloksellisuustarkastusten vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia ei ole kansainvälisesti kovinkaan montaa ja Suomessakin vain muutama.
Tutkimus koostuu sekä teoreettisesta tarkastelusta että empiirisen tarkastuskertomusten ja niitä täydentävän kyselyaineiston analysoinnista. Tutkimuksessa käsitellään teoreettisesti tuloksellisuutta, tuloksellisuustarkastuksia ja niiden vaikutuksia aiempien tutkimuksen avulla. Tuloksellisuustarkastusten vaikutuksia analysoidaan hyödyntäen Carol Weissin (1998) esittelemää typologiaa tuloksellisuustarkastuksen vaikutusten viitekehyksestä. Tutkimuksen empiria koostuu kolmesta VTV:n toteuttamasta tuloksellisuustarkastukses-ta sekä haastatteluista, jotka suunnattiin tarkastusvirastoon, eduskunnan tarkastusvaliokuntaan ja puolustusministeriöön. Tutkimuksen tavoitteet on kuvattu kolmeen tutkimus-kysymykseen. Ensin, miten tuloksellisuustarkastusten vaikutuksia voidaan ymmärtää puolustushallinnossa? Toisena, mihin kysymyksiin VTV on kiinnittänyt huomiota ja miten huomioihin on reagoitu? Kolmantena kysymyksenä on, ovatko tarkastukset vaikuttaneet hallinnonalan toimintatapoihin?
Tutkimuksen perusteella voitiin havaita, että suomalaisessa tuloksellisuustarkastuksista on löydettävissä samoja tulosten hyödyntämistä hankaloittavia tekijöitä, kuin mitä kansainvälisessä tutkimuksessa on tunnistettu. Näistä huomattavimpia ovat tarkastettavan organisaation ideologiset ja institutionaalisuuden aiheuttamat rajoitteet sekä tarkastusin-formaation laatu ja saatujen tulosten kiinnostavuus. Tutkimuksen perusteella suurimpana erona kansainvälisten tutkimusten havaintoihin, voidaan Suomessa pitää luottamusta tarkastajan ja tarkastettavan välillä, kohdistuen sekä tarkastajan ammattitaitoon ja objektiivisuuteen että tarkastettavan avoimuuteen tarkastajaa kohtaan. Tuloksista käy myös ilmi, vaikka tuloksellisuustarkastus koetaan hallinnonalalla hyödylliseksi, voivat konkreettiset vaikutukset hallintoon jäädä vähäisiksi. Tähän löydettiin tutkimuksessa joitain tekijöitä. Yhtenä vaikuttavana asiana tunnistettiin tarkastuksen ajankohdan merkitys. Lisäksi tarkastusten tulosten informointia tulisi myös tehostaa. Kolmas vaikuttava tekijä on havainnon laatu. Mikäli suositukseen kyetään vaikuttamaan tarkastettavan hallinnon omin toimenpitein, todennäköisyys suosituksen käyttöönottoon kasvaa merkittävästi.
Tutkimus koostuu sekä teoreettisesta tarkastelusta että empiirisen tarkastuskertomusten ja niitä täydentävän kyselyaineiston analysoinnista. Tutkimuksessa käsitellään teoreettisesti tuloksellisuutta, tuloksellisuustarkastuksia ja niiden vaikutuksia aiempien tutkimuksen avulla. Tuloksellisuustarkastusten vaikutuksia analysoidaan hyödyntäen Carol Weissin (1998) esittelemää typologiaa tuloksellisuustarkastuksen vaikutusten viitekehyksestä. Tutkimuksen empiria koostuu kolmesta VTV:n toteuttamasta tuloksellisuustarkastukses-ta sekä haastatteluista, jotka suunnattiin tarkastusvirastoon, eduskunnan tarkastusvaliokuntaan ja puolustusministeriöön. Tutkimuksen tavoitteet on kuvattu kolmeen tutkimus-kysymykseen. Ensin, miten tuloksellisuustarkastusten vaikutuksia voidaan ymmärtää puolustushallinnossa? Toisena, mihin kysymyksiin VTV on kiinnittänyt huomiota ja miten huomioihin on reagoitu? Kolmantena kysymyksenä on, ovatko tarkastukset vaikuttaneet hallinnonalan toimintatapoihin?
Tutkimuksen perusteella voitiin havaita, että suomalaisessa tuloksellisuustarkastuksista on löydettävissä samoja tulosten hyödyntämistä hankaloittavia tekijöitä, kuin mitä kansainvälisessä tutkimuksessa on tunnistettu. Näistä huomattavimpia ovat tarkastettavan organisaation ideologiset ja institutionaalisuuden aiheuttamat rajoitteet sekä tarkastusin-formaation laatu ja saatujen tulosten kiinnostavuus. Tutkimuksen perusteella suurimpana erona kansainvälisten tutkimusten havaintoihin, voidaan Suomessa pitää luottamusta tarkastajan ja tarkastettavan välillä, kohdistuen sekä tarkastajan ammattitaitoon ja objektiivisuuteen että tarkastettavan avoimuuteen tarkastajaa kohtaan. Tuloksista käy myös ilmi, vaikka tuloksellisuustarkastus koetaan hallinnonalalla hyödylliseksi, voivat konkreettiset vaikutukset hallintoon jäädä vähäisiksi. Tähän löydettiin tutkimuksessa joitain tekijöitä. Yhtenä vaikuttavana asiana tunnistettiin tarkastuksen ajankohdan merkitys. Lisäksi tarkastusten tulosten informointia tulisi myös tehostaa. Kolmas vaikuttava tekijä on havainnon laatu. Mikäli suositukseen kyetään vaikuttamaan tarkastettavan hallinnon omin toimenpitein, todennäköisyys suosituksen käyttöönottoon kasvaa merkittävästi.