Tampereen uusi yliopisto : visioita korkeakoulujen yhdistymisen vaikutuksista opintoihin
Oede, Anu-Maarit (2017)
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708162289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708162289
Tiivistelmä
Suomalainen korkeakoulutus on käynyt läpi viime vuosikymmenien aikana suuria muutoksia. Yksi tämän muutoksen ilmentymiä ovat olleet korkeakoulujen yhdistymiset. Tampereella yhdistyvät Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto, jonka yhteydessä Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyy pääosiltaan tämän säätiöyliopiston omistukseen. Uuden säätiöyliopiston perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 20.4.2017. Tampere3 -työnimen sijaan perustamisasiakirjoihin kirjattiin yliopiston nimeksi Tampereen uusi yliopisto ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Yksi korkeakoulujen yhdistymisten yhteydessä esiin nostetuista tavoitteista on ollut korkeakouluopiskelijoiden opintojen tehostaminen ja opintojen etenemisen parantaminen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opintoihin etenemiseen vaikuttavia asioita Tampereen korkeakoulujen yhdistymisprosessissa. Tarkastelun kohteena oli selvittää niitä käsityksiä, joita korkeakouluopiskelijoilla on yleisesti Tampereen uudesta yliopistosta, sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yhdistymisessä ja yhdistymisprosessissa Tampereen uuden yliopiston opiskelijoihin ja opintoihin kiinnittymiseen tässä yhdistymisprosessissa.
Tutkimusaineisto kerättiin eläytymismenetelmällä Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu kursseilta ja aineistoksi saatiin 41 tarinaa, joista aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä muodostettiin neljä vaikutusryhmää. Vaikutusryhmät ilmensivät sitä, miten opiskelijat tarinoissaan hahmottivat korkeakoulujen yhdistymisen vaikuttavan korkeakouluopiskelijoihin ja opintoihin kiinnittymiseen. Vaikutusryhmät muotoiltiin seuraavasti: yksilölliset vaikutukset, yhteisölliset vaikutukset, rakenteelliset vaikutukset ja kulttuuriset vaikutukset.
Tutkimuksen tulosten mukaan korkeakoulujen yhdistymisten yksilölliset ja yhteisölliset vaikutukset nähtiin opintoihin kiinnittävinä tekijöinä ja kulttuuriset ja rakenteelliset tekijät osin kiinnittävinä, mutta myös riskinä kiinnittymiselle. Yksilöllisissä vaikutuksissa opintoihin kiinnittäviä tekijöitä olivat opintotarjonnan monipuolistuminen ja laajeneminen, joka mahdollistaa yhdistymisen myötä yksilöllisemmät ja persoonallisemmat opinnot ja tutkinnot. Yhteisöllisissä vaikutuksissa opintoihin kiinnittävinä tekijöinä nähtiin muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitumismahdollisuuksien parantuminen. Rakenteellisissa vaikutuksissa opintoihin kiinnittäviä tekijöitä tulosten mukaan olivat opiskelijoihin vaikuttavien käytännön ratkaisujen, kuten opintotukipalveluiden ja opetussuunnitelmatyön, toimivuus ja hyvä suunnittelu. Näiden edellä mainittujen toimimattomuus nähtiin tulosten mukaan riskinä opintoihin kiinnittymiselle. Kulttuuriset vaikutukset nähtiin joko opintoihin kiinnittävänä tai kiinnittymistä heikentävinä tekijöinä riippuen siitä, miten opiskelija pääsee sosiaalistumaan opiskelijayhteisöihin opintojensa aikana
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kolmesta eri osasta: Tästä reflektio-osasta, joka täydentää tutkimusartikkelia, tutkimusartikkelista (Oede, Mäkinen, Annala, Wallin & 2017), sekä pro gradu -ryhmän yhdessä kirjoittamasta eläytymismenetelmäartikkelista (Eskola ym. 2017). Tutkimusartikkeli ja menetelmäartikkeli ovat vertaisarvioinnissa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opintoihin etenemiseen vaikuttavia asioita Tampereen korkeakoulujen yhdistymisprosessissa. Tarkastelun kohteena oli selvittää niitä käsityksiä, joita korkeakouluopiskelijoilla on yleisesti Tampereen uudesta yliopistosta, sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yhdistymisessä ja yhdistymisprosessissa Tampereen uuden yliopiston opiskelijoihin ja opintoihin kiinnittymiseen tässä yhdistymisprosessissa.
Tutkimusaineisto kerättiin eläytymismenetelmällä Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu kursseilta ja aineistoksi saatiin 41 tarinaa, joista aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä muodostettiin neljä vaikutusryhmää. Vaikutusryhmät ilmensivät sitä, miten opiskelijat tarinoissaan hahmottivat korkeakoulujen yhdistymisen vaikuttavan korkeakouluopiskelijoihin ja opintoihin kiinnittymiseen. Vaikutusryhmät muotoiltiin seuraavasti: yksilölliset vaikutukset, yhteisölliset vaikutukset, rakenteelliset vaikutukset ja kulttuuriset vaikutukset.
Tutkimuksen tulosten mukaan korkeakoulujen yhdistymisten yksilölliset ja yhteisölliset vaikutukset nähtiin opintoihin kiinnittävinä tekijöinä ja kulttuuriset ja rakenteelliset tekijät osin kiinnittävinä, mutta myös riskinä kiinnittymiselle. Yksilöllisissä vaikutuksissa opintoihin kiinnittäviä tekijöitä olivat opintotarjonnan monipuolistuminen ja laajeneminen, joka mahdollistaa yhdistymisen myötä yksilöllisemmät ja persoonallisemmat opinnot ja tutkinnot. Yhteisöllisissä vaikutuksissa opintoihin kiinnittävinä tekijöinä nähtiin muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitumismahdollisuuksien parantuminen. Rakenteellisissa vaikutuksissa opintoihin kiinnittäviä tekijöitä tulosten mukaan olivat opiskelijoihin vaikuttavien käytännön ratkaisujen, kuten opintotukipalveluiden ja opetussuunnitelmatyön, toimivuus ja hyvä suunnittelu. Näiden edellä mainittujen toimimattomuus nähtiin tulosten mukaan riskinä opintoihin kiinnittymiselle. Kulttuuriset vaikutukset nähtiin joko opintoihin kiinnittävänä tai kiinnittymistä heikentävinä tekijöinä riippuen siitä, miten opiskelija pääsee sosiaalistumaan opiskelijayhteisöihin opintojensa aikana
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kolmesta eri osasta: Tästä reflektio-osasta, joka täydentää tutkimusartikkelia, tutkimusartikkelista (Oede, Mäkinen, Annala, Wallin & 2017), sekä pro gradu -ryhmän yhdessä kirjoittamasta eläytymismenetelmäartikkelista (Eskola ym. 2017). Tutkimusartikkeli ja menetelmäartikkeli ovat vertaisarvioinnissa.