Lukio yliopistokampuksella : Tampereen yliopiston normaalikoulun muuton vaikutukset lukiolaisten yhteisöllisyyden tunteeseen
Valtonen, Marianna (2017)
Valtonen, Marianna
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708152288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708152288
Tiivistelmä
Tampereen yliopistossa on tehty koulutuspoliittisesti ainutkertainen muutos Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion siirtyessä Nekalan kaupunginosasta Tampereen keskustan ytimeen yliopistokampukselle syyslukukauden alkaessa vuonna 2016. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada käsitys siitä, millaisia kertomuksia Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiolaiset tuottavat yhteisöllisyyden kokemuksista ja tunteista muutoksen jälkeen. Kokevatko opiskelijat olevansa tervetulleita yliopistokampukselle ja ovatko he kotiutuneet uuteen yhteisöön?
Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilta eläytymismenetelmää käyttäen joulukuussa 2016, neljä kuukautta yliopistokampukselle muuton jälkeen. Eläytymismenetelmässä tutkimuksen kohteena olevat henkilöt kirjoittavat tarinan tutkijan konstruoiman kehyskertomuksen pohjalta. Menetelmän periaatteiden mukaisesti kehyskertomuksia luotiin kaksi ja ne poikkesivat toisistaan yhden tekijän suhteen. Kehyskertomuksissa varioitiin lukion oppilaiden tunnetta kuulua yhteisöön.
Opiskelijoiden tarinoissa opintoympäristön hyvälle yhteisöllisyydelle oli tunnusomaista muun muassa tasa-arvoisuus, yhteistoiminnallisuus, yhteistyö, erilaisuuden kunnioittaminen sekä avoin ja tasavertainen keskusteluyhteys niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan välillä. Kirjoittajien tarinoissa lukioyhteisö nähtiin voimavarana ja rikkautena. Tehokkaimmaksi yhteisöllisyyden lisääjäksi tarinoissa nousi yhteinen ruokatauko keskellä päivää. Monista asioista lukiolaiset ovat joutuneet luopumaan, mutta isossa uudessa yhteisössä ja ympäristössä he turvautuvat tuttuihin ja ystäviin. Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyyttä haittaavia tekijöitä puolestaan olivat yhteisön jakaantuminen erilaisiin ryhmittymiin, yliopisto-opiskelijoiden ilkeät sanat ja katseet sekä liian laaja ympäristö yliopistokampuksella. Yliopisto-opiskelijat kuvautuivat kaukaisina henkilöinä, jotka muodostivat oman rintaman lukioyhteisöä vastaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat lukion opiskelijoiden kokevan yhteisöllisyyttä omassa ryhmässään, mutta yliopistoyhteisöstä he ovat jääneet ulkopuolisiksi. Tulokset osoittavat myös oppilailla olleen sekä hyviä että huonoja kokemuksia ja tunteita muutoksesta, mutta huonojen kokemusten ja tunteiden määrä oli suurempi. Tarinat olivat hyvin samankaltaisia. Oppilaat kokivat, etteivät he ole tervetulleita yliopistokampukselle.
Tämä tutkielma koostuu kolmesta osasta; työtä taustoittavasta reflektio-osasta, tieteellisessä vertaisarvioinnissa olevasta tutkimusartikkelista "Muutos yhteisössä. Tampereen yliopiston normaalikoulun muuton vaikutukset lukiolaisten yhteisöllisyyden tunteeseen" ja samoin arvioinnissa olevasta menetelmäartikkelista "Eläytymismenetelmä 2017. Ohjeita ja kokemuksia menetelmästä kiinnostuneille".
Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilta eläytymismenetelmää käyttäen joulukuussa 2016, neljä kuukautta yliopistokampukselle muuton jälkeen. Eläytymismenetelmässä tutkimuksen kohteena olevat henkilöt kirjoittavat tarinan tutkijan konstruoiman kehyskertomuksen pohjalta. Menetelmän periaatteiden mukaisesti kehyskertomuksia luotiin kaksi ja ne poikkesivat toisistaan yhden tekijän suhteen. Kehyskertomuksissa varioitiin lukion oppilaiden tunnetta kuulua yhteisöön.
Opiskelijoiden tarinoissa opintoympäristön hyvälle yhteisöllisyydelle oli tunnusomaista muun muassa tasa-arvoisuus, yhteistoiminnallisuus, yhteistyö, erilaisuuden kunnioittaminen sekä avoin ja tasavertainen keskusteluyhteys niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan välillä. Kirjoittajien tarinoissa lukioyhteisö nähtiin voimavarana ja rikkautena. Tehokkaimmaksi yhteisöllisyyden lisääjäksi tarinoissa nousi yhteinen ruokatauko keskellä päivää. Monista asioista lukiolaiset ovat joutuneet luopumaan, mutta isossa uudessa yhteisössä ja ympäristössä he turvautuvat tuttuihin ja ystäviin. Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyyttä haittaavia tekijöitä puolestaan olivat yhteisön jakaantuminen erilaisiin ryhmittymiin, yliopisto-opiskelijoiden ilkeät sanat ja katseet sekä liian laaja ympäristö yliopistokampuksella. Yliopisto-opiskelijat kuvautuivat kaukaisina henkilöinä, jotka muodostivat oman rintaman lukioyhteisöä vastaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat lukion opiskelijoiden kokevan yhteisöllisyyttä omassa ryhmässään, mutta yliopistoyhteisöstä he ovat jääneet ulkopuolisiksi. Tulokset osoittavat myös oppilailla olleen sekä hyviä että huonoja kokemuksia ja tunteita muutoksesta, mutta huonojen kokemusten ja tunteiden määrä oli suurempi. Tarinat olivat hyvin samankaltaisia. Oppilaat kokivat, etteivät he ole tervetulleita yliopistokampukselle.
Tämä tutkielma koostuu kolmesta osasta; työtä taustoittavasta reflektio-osasta, tieteellisessä vertaisarvioinnissa olevasta tutkimusartikkelista "Muutos yhteisössä. Tampereen yliopiston normaalikoulun muuton vaikutukset lukiolaisten yhteisöllisyyden tunteeseen" ja samoin arvioinnissa olevasta menetelmäartikkelista "Eläytymismenetelmä 2017. Ohjeita ja kokemuksia menetelmästä kiinnostuneille".