Kotoutuen osaksi yhteisöä : maahanmuuttajien kertomuksia kotoutumisesta
Karayilan, Sanna (2017)
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708152283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708152283
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kotoutumista estäviä ja edesauttavia tekijöitä maahanmuuttajien näkökulmasta. Kototumista koskevan tutkimuksen, ja virallisen ohjeistuksen perusteella onnistuneen kotoutumisen resepti vaikuttaa suhteellisen yksinkertaiselta, ja eri osapuolet ovat kotoutumisen vaatimista edellytyksistä samaa mieltä. Myös maahanmuuttajien omat näkemykset kotoutumisen tarpeista osuvat yksiin tutkimustiedon ja viranomaisten ohjeistuksen kanssa. Usein kuitenkin kotoutumisen koetaan epäonnistuneen syystä tai toisesta. Tutkimuksen pääkiinnostuksen kohteena olikin pohtia, millaiset asiat - maahanmuuttajan näkökulmasta katsottuna - voivat vaikuttaa siihen, etteivät kotoutumisen tavoitteet toteudu.
Tutkimusaineisto (N=123) kerättiin eläytymismenetelmällä Helsingissä ja Tampereella,kotoutumiskoulutuksissa, kielikahviloissa, sekä sähköisellä lomakkeella maahanmuuttajien asioihin keskittyneiden Facebook sivustojen välityksellä. Tutkimusmenetelmänä eläytymismenetelmä on hyvin verbaalinen, ja kyseisen aineiston kerääminen tarjosi uutta tietoa myös menetelmän soveltuvuudesta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tutkimisessa. Teoreettisena viitekehyksenä työssä toimivat akkulturaatio teoria, sekä kotoutumisen ja kulttuurisokin vaiheisiin liittyvät teoriat.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajat kokivat kielitaitoon liittyvät asiat kotoutumisensa kannalta merkityksellisimmiksi. Puutteellinen kielitaito liitettiin ennen kaikkea työllistymisessä koettuihin haasteisiin, mutta sen katsottiin myös vaikeuttavan ihmissuhteiden solmimista, koulutukseen pääsyä, sekä yleistä kiinnittymistä yhteiskuntaan ja ympäröivään yhteisöön. Vaikka kielikursseja pidettiin tärkeinä ja tarpeellisena, niiden ulkopuoliset, vähäiset tilaisuudet kielen käytännön harjoitteluun koettiin ongelmalliseksi. Aineistosta nousi esiin myös kotoutumisen alkuvaiheeseen liittyvän positiivisen vireen vaihtuminen turhautuneemmaksi oleskeluajan pidentyessä. Merkittävien tutkimustulosten joukkoon voidaan lukea myös joidenkin usein kiinteästi maahanmuuttoon liitettyjen aiheiden puuttuminen kokonaan aineistosta.
Tutkielma koostuu kolmesta osiosta: työtä taustoittavasta tekstistä eli reflektio-osasta, tieteellisestä vertaisarvioinnissa olevasta tutkimusartikkelista, sekä samoin arvioinnissa olevasta menetelmäartikkelista.
Tutkimusaineisto (N=123) kerättiin eläytymismenetelmällä Helsingissä ja Tampereella,kotoutumiskoulutuksissa, kielikahviloissa, sekä sähköisellä lomakkeella maahanmuuttajien asioihin keskittyneiden Facebook sivustojen välityksellä. Tutkimusmenetelmänä eläytymismenetelmä on hyvin verbaalinen, ja kyseisen aineiston kerääminen tarjosi uutta tietoa myös menetelmän soveltuvuudesta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tutkimisessa. Teoreettisena viitekehyksenä työssä toimivat akkulturaatio teoria, sekä kotoutumisen ja kulttuurisokin vaiheisiin liittyvät teoriat.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajat kokivat kielitaitoon liittyvät asiat kotoutumisensa kannalta merkityksellisimmiksi. Puutteellinen kielitaito liitettiin ennen kaikkea työllistymisessä koettuihin haasteisiin, mutta sen katsottiin myös vaikeuttavan ihmissuhteiden solmimista, koulutukseen pääsyä, sekä yleistä kiinnittymistä yhteiskuntaan ja ympäröivään yhteisöön. Vaikka kielikursseja pidettiin tärkeinä ja tarpeellisena, niiden ulkopuoliset, vähäiset tilaisuudet kielen käytännön harjoitteluun koettiin ongelmalliseksi. Aineistosta nousi esiin myös kotoutumisen alkuvaiheeseen liittyvän positiivisen vireen vaihtuminen turhautuneemmaksi oleskeluajan pidentyessä. Merkittävien tutkimustulosten joukkoon voidaan lukea myös joidenkin usein kiinteästi maahanmuuttoon liitettyjen aiheiden puuttuminen kokonaan aineistosta.
Tutkielma koostuu kolmesta osiosta: työtä taustoittavasta tekstistä eli reflektio-osasta, tieteellisestä vertaisarvioinnissa olevasta tutkimusartikkelista, sekä samoin arvioinnissa olevasta menetelmäartikkelista.