Kenen joukoissa seisot, opettaja? : opettajat määrittämässä suhdettaan Tampereen uuteen yliopistoon
Mäenpää, Tiina (2017)
Mäenpää, Tiina
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708152282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708152282
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kolmesta osasta: Pro gradu -ryhmämme yhteisesti kirjoittamasta eläytymismenetelmäartikkelista (Eskola ym. 2017), tutkimusartikkelista (Mäenpää, Annala, Mäkinen, Wallin & Eskola 2017) ja tästä, tutkimusartikkelia reflektoivasta tekstistä. Tutkimusartikkeli ja menetelmäartikkeli ovat tieteellisessä vertaisarvioinnissa.
Tutkimusartikkelissa tarkasteltiin ajankohtaista Tampere3-työnimellä, nyttemmin nimellä Tampereen uusi yliopisto etenevää Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston yhdistymisprosessia. Tutkimuksessa yhdistymisprosessia tarkasteltiin opettajan näkökulmasta, opettajan ammatillisen toimijuuden reunaehtoja hahmottaen. Gert Biestan (2015) jalanjäljissä tutkimus peräänkuuluttaa opettajan ammatillisuuden oikeutusta kiinnittämällä huomion hyvän opetuksen ehtoihin.
Tutkimuksen aineisto (N = 62) kerättiin käyttämällä eläytymismenetelmää. Tutkimukseen osallistuneita opettajia ohjattiin kirjoittamaan Tampere3- tulevaisuusskenaarioita joko innostuneen tai huolestuneen opettajan roolissa. Näin saatiin tietoa opettajien näkemyksistä yhdistymisprosessin opetustyölle tarjoamista mahdollisuuksista ja haasteista. Aineistoa analysoitiin kolmivaiheisesti: kvantifioimalla aineistossa toistuneita teemoja taulukkomuotoon, kuvaamalla aineistolähtöisesti kvantifioinnin tuloksena hahmottuneita jännitteisiä teemapareja, ja syventämällä analyysia Biestan opetuksen tarkoituksen kolmen ulottuvuuden: kvalifikaation, sosialisaation ja subjektifikaation, avulla.
Yhdistymisprosessin opetustyölle avaamia mahdollisuuksia kuvaa aineiston valossa usko yhteistyön voimaan ja moninaisuuden mahdollisuuksiin sekä opetuksen kehittämiseen ja toimintakulttuurin uudistamiseen. Haasteet näyttäytyvät näiden teemojen kääntöpuolena: kilpailuna resursseista, kilpailuna alojen ja kollegojen välillä sekä opetuksen laadun huononemisena moninaisuuden asettamien haasteiden edessä sekä massamuotoiseen opetukseen siirtymisen seurauksena. Ajankohtainen keskustelu korkeakouluopettajien autonomiasta on samalla keskustelua opettajan ammatillisen toimijuuden reunaehdoista. Opettajat ja opettajayhteisöt tarvitsevat aikaa ja tilaa ammatillisen identiteettinsä uudelleenneuvotteluun muuttuvassa tilanteessa. Näissä merkitysneuvotteluissa he hahmottavat omaa paikkaansa tradition ja uuden välimaastossa, suhteessa opiskelijaan, kollegoihin ja moninaistuvaan yliopistoyhteisöön.
Tutkimusartikkelissa tarkasteltiin ajankohtaista Tampere3-työnimellä, nyttemmin nimellä Tampereen uusi yliopisto etenevää Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston yhdistymisprosessia. Tutkimuksessa yhdistymisprosessia tarkasteltiin opettajan näkökulmasta, opettajan ammatillisen toimijuuden reunaehtoja hahmottaen. Gert Biestan (2015) jalanjäljissä tutkimus peräänkuuluttaa opettajan ammatillisuuden oikeutusta kiinnittämällä huomion hyvän opetuksen ehtoihin.
Tutkimuksen aineisto (N = 62) kerättiin käyttämällä eläytymismenetelmää. Tutkimukseen osallistuneita opettajia ohjattiin kirjoittamaan Tampere3- tulevaisuusskenaarioita joko innostuneen tai huolestuneen opettajan roolissa. Näin saatiin tietoa opettajien näkemyksistä yhdistymisprosessin opetustyölle tarjoamista mahdollisuuksista ja haasteista. Aineistoa analysoitiin kolmivaiheisesti: kvantifioimalla aineistossa toistuneita teemoja taulukkomuotoon, kuvaamalla aineistolähtöisesti kvantifioinnin tuloksena hahmottuneita jännitteisiä teemapareja, ja syventämällä analyysia Biestan opetuksen tarkoituksen kolmen ulottuvuuden: kvalifikaation, sosialisaation ja subjektifikaation, avulla.
Yhdistymisprosessin opetustyölle avaamia mahdollisuuksia kuvaa aineiston valossa usko yhteistyön voimaan ja moninaisuuden mahdollisuuksiin sekä opetuksen kehittämiseen ja toimintakulttuurin uudistamiseen. Haasteet näyttäytyvät näiden teemojen kääntöpuolena: kilpailuna resursseista, kilpailuna alojen ja kollegojen välillä sekä opetuksen laadun huononemisena moninaisuuden asettamien haasteiden edessä sekä massamuotoiseen opetukseen siirtymisen seurauksena. Ajankohtainen keskustelu korkeakouluopettajien autonomiasta on samalla keskustelua opettajan ammatillisen toimijuuden reunaehdoista. Opettajat ja opettajayhteisöt tarvitsevat aikaa ja tilaa ammatillisen identiteettinsä uudelleenneuvotteluun muuttuvassa tilanteessa. Näissä merkitysneuvotteluissa he hahmottavat omaa paikkaansa tradition ja uuden välimaastossa, suhteessa opiskelijaan, kollegoihin ja moninaistuvaan yliopistoyhteisöön.