Matriisimainen toimintatapa kuntaorganisaation uudistamisen osana : Tutkimus Turun kaupungin toimintamalliuudistuksesta
Pakarinen, Mikko (2017)
Pakarinen, Mikko
Tampere University Press
2017
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0481-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0481-2
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan matriisimaisten toimintojen käyttöönottoa ja toimintaa osana suuren suomalaisen kunnan, Turun kaupungin, toiminnan uu-distamista. Aihetta lähestytään kolmesta näkökulmasta, joita ovat matriisimaiselle toimintatavalle asetetut tavoitteet, huomioitavat kokonaisuudet matriisimaisten rakenteiden käyttöönottamisessa ja johtamisessa, sekä näyttö matriisirakenteiden hyödyistä ja haitoista julkishallinnon organisaatioissa.
Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa on käytetty hyväksi monipuolisia aineistoja sekä tutkimusmenetelmiä. Tutkimus koostuu synteesiosasta sekä neljästä alkuperäisestä tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneestä osatutkimuksesta. Synteesi kokoaa laajemman tarkastelun tutkimusaiheesta sekä syventää osatutkimusten pohjalta matriisimaista toimintatapaa ja sen käyttöönottoa osana suomalaisen suuren kaupungin toimintamalliuudistusta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Turun kaupungin toimintamalliuudistukselle, ja sen osana matriisimaisille toimintatavoille, asetetut tavoitteet ovat hyvin yleistettävissä julkisen sektorin organisaatioiden uudistamisen tavoitteisiin sekä yleisesti matriisimaisille rakenteille asetettuihin tavoitteisiin. Tässä tutkimuksessa esitetään kuuden eri ulottuvuuden malli, joka on tarpeen huomioida julkisen sektorin organisaatiossa matriisimaisten rakenteiden käyttöönotossa ja johtamisessa. Strategia, rakenne, prosessit, resurssit, henkilöstö ja palkitsemiskäytännöt korostuvat, ja niiden implementoinnin keskiössä on eri ulottuvuuksiin liittyvän muutoksen järjestelmällinen johtaminen. Matriisirakenteista on haettu apua ja ratkaisua monenlaisissa tilanteissa ja julkissektorin organisaatioissa eri puolilla maailmaa. Yleisesti ottaen matriisirakenteella saavutetut hyödyt ovat usein jääneet julkisen sektorin organisaatioissa tulkinnanvaraisiksi. Paras näyttö saavutetuista hyödyistä julkisen sektorin organisaatioissa löytyy pienimuotoisemmista matriisimaisista yhteistyörakenteista, kuten poikkihallinnollisista tiimeistä. Tämän tutkimuksen valossa julkisen sektorin organisaatioissa olisi kannattavinta tarkastella poikkihallinnollisten tiimien optimaalista hyödyntämistä organisaation rakenteelliselle muutokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia, ja Tu-run kaupungin omaksuman matriisimaisen toimintatavan tunnistetut hyödyt ja haitat ovat hyvin samanlaisia mitä muualla sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioissa.
Tämän tutkimuksen teoreettinen merkitys löytyy pääosin aiemmin tehdyn tutkimuksen tuloksia vahvistavasta ulottuvuudesta. Suomalaisen julkisen sektorin organisaation uudistaessa toimintamalliaan ja ottaessa sen osana matriisimaisia toimintatapoja ja rakenteita käyttöönsä, tavoittelee se hyvin samankaltaisia hyötyjä, ja törmää se hyvin samankaltaisiin muutosprosessin haasteisiin, mitä muut organisaatiot maailmalla. Tutkimuksen anti suomalaisen julkishallinnon organisaatioiden käytännön kehittämiselle näkyy nimenomaan suuren julkisen sektorin organisaation sisäisten toimintatapojen kehittämisessä.
Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa on käytetty hyväksi monipuolisia aineistoja sekä tutkimusmenetelmiä. Tutkimus koostuu synteesiosasta sekä neljästä alkuperäisestä tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneestä osatutkimuksesta. Synteesi kokoaa laajemman tarkastelun tutkimusaiheesta sekä syventää osatutkimusten pohjalta matriisimaista toimintatapaa ja sen käyttöönottoa osana suomalaisen suuren kaupungin toimintamalliuudistusta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Turun kaupungin toimintamalliuudistukselle, ja sen osana matriisimaisille toimintatavoille, asetetut tavoitteet ovat hyvin yleistettävissä julkisen sektorin organisaatioiden uudistamisen tavoitteisiin sekä yleisesti matriisimaisille rakenteille asetettuihin tavoitteisiin. Tässä tutkimuksessa esitetään kuuden eri ulottuvuuden malli, joka on tarpeen huomioida julkisen sektorin organisaatiossa matriisimaisten rakenteiden käyttöönotossa ja johtamisessa. Strategia, rakenne, prosessit, resurssit, henkilöstö ja palkitsemiskäytännöt korostuvat, ja niiden implementoinnin keskiössä on eri ulottuvuuksiin liittyvän muutoksen järjestelmällinen johtaminen. Matriisirakenteista on haettu apua ja ratkaisua monenlaisissa tilanteissa ja julkissektorin organisaatioissa eri puolilla maailmaa. Yleisesti ottaen matriisirakenteella saavutetut hyödyt ovat usein jääneet julkisen sektorin organisaatioissa tulkinnanvaraisiksi. Paras näyttö saavutetuista hyödyistä julkisen sektorin organisaatioissa löytyy pienimuotoisemmista matriisimaisista yhteistyörakenteista, kuten poikkihallinnollisista tiimeistä. Tämän tutkimuksen valossa julkisen sektorin organisaatioissa olisi kannattavinta tarkastella poikkihallinnollisten tiimien optimaalista hyödyntämistä organisaation rakenteelliselle muutokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia, ja Tu-run kaupungin omaksuman matriisimaisen toimintatavan tunnistetut hyödyt ja haitat ovat hyvin samanlaisia mitä muualla sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioissa.
Tämän tutkimuksen teoreettinen merkitys löytyy pääosin aiemmin tehdyn tutkimuksen tuloksia vahvistavasta ulottuvuudesta. Suomalaisen julkisen sektorin organisaation uudistaessa toimintamalliaan ja ottaessa sen osana matriisimaisia toimintatapoja ja rakenteita käyttöönsä, tavoittelee se hyvin samankaltaisia hyötyjä, ja törmää se hyvin samankaltaisiin muutosprosessin haasteisiin, mitä muut organisaatiot maailmalla. Tutkimuksen anti suomalaisen julkishallinnon organisaatioiden käytännön kehittämiselle näkyy nimenomaan suuren julkisen sektorin organisaation sisäisten toimintatapojen kehittämisessä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4963]