Depression and Substance Use in Middle Adolescence
Torikka, Antti (2017)
Torikka, Antti
Tampere University Press
2017
Nuorisopsykiatria - Adolescent Psychiatry
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-08-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0470-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0470-6
Tiivistelmä
Nuoruus on nopeaa aikuiseksi kypsymisen aikaa, johon liittyy uusien asioiden kokeilua ja omaksumista. Lapsuudessa harvinainen päihteiden käyttö yleistyy keskinuoruudessa voimakkaasti. Myös mielenterveyshäiriöt kuten masennus yleistyvät nuoruudessa nopeasti ja saavuttavat aikuisuudessa esiintyvän tason. Masennus on nuorten yleisimpiä ja merkittävimpiä mielenterveyden häiriöitä. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö aiheuttaa terveydellisiä, myös mielenterveydellisiä ja monenlaisia sosiaalisia ongelmia, joita yhteisesiintyminen masennuksen kanssa edelleen hankaloittaa. Itsetuhokäyttäytyminen, jota itsetuhoiset ajatukset edustavat lisääntyy niin ikään nuoruudessa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itseilmoitettujen masennusoireiden ja päihteiden käytön välisiä yhteyksiä sekä mahdollisia sukupuolieroja. Tutkimuksessa selvitettiin myös itsetuhoisten ajatusten, joiden tiedetään liittyvän masentuneisuuteen, yhteyttä päihteiden käyttöön.
Edelleen tutkittiin mahdollisia muutoksia masennuksen yleisyydessä vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä ovatko muutokset samanlaisia eri sosioekonomistaustaisilla nuorilla.
Lopuksi tutkittiin, ovatko alkoholin käytön muutokset ajassa (trendit) samanlaisia eri sosioekonomistaustaisilla nuorilla sekä sitä vaikuttaako masentuneisuus alkoholin käytön trendeihin näiden eri sosioekonomisten ryhmien välillä.
Tutkimusaineistona käytettiin suomalaista väestötutkimusta Kouluterveyskyselyä. Kouluterveyskysely on joka toinen vuosi vuodesta 1995 tehty valtakunnallinen poikkileikkaustutkimus nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista. Masennuksen ja päihteiden käytön (tutkimus I) sekä itsetuhoisten ajatusten ja päihteiden käytön yhteyttä (tutkimus II) tutkittiin vuoden 1997 aineistolla, joka käsitti 17643 14- 16- vuotiasta peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta.
Masennuksen ja alkoholin käytön trendejä tutkittiin niiden 535 koulun aineistossa, jotka ovat osallistuneet jokaiseen kuuteen tutkimukseen vuosien 2000 ja 2011 välillä. Kyselyn palautti kaikkiaan 618084 oppilasta.
Alkoholin käyttö, erityisesti tiheä alkoholin käyttö ja muiden päihteiden käyttö vähäisessäkin määrin olivat yhteydessä masennukseen. Mitä enemmän päihteiden käyttöä oli sen enemmän oli myös masennusta. Huolimatta tyttöjen ja poikien päihteiden käytön eroista ja tytöillä poikia yleisemmästä masennuksen esiintymisestä masennuksen ja päihteiden käytön välisessä yhteydessä ei todettu sukupuolieroja.
Vakavien itsetuhoisten ajatusten todettiin olevan yhteydessä humalahakuiseen ja tiheään alkoholin käyttöön. Vakavat itsetuhoiset ajatukset olivat myös itsenäisesti masennuksesta riippumatta yhteydessä muiden päihteiden kuin alkoholin käyttöön.
Tytöt raportoivat masennusta jonkin verran enemmän tutkimuksen lopussa (2010- 2011) kuin tutkimuksen alussa (2000- 2001). Pojilla vastaavaa trendiä ei havaittu. Merkittävä tulos oli, että niillä nuorilla sekä tytöillä että pojilla, joiden vanhemmat olivat vähän kouluttautuneita ja työttömiä, jo ennestään yleinen masennus edelleen lisääntyi.
Tiheä käyttö ja humalahakuinen juominen vähenivät tutkimusjakson aikana. Vastoin yleistä alkoholin käytön vähenemistä tiheä juominen ja humalajuominen sen sijaan lisääntyivät niillä nuorilla, jotka olivat vähän koulutettujen, työttömänä olleiden vanhempien perheistä ja joilla oli masennusta.
Tutkimuksen tulokset tukevat tarvetta pyrkiä nuorten alkoholin käytön edelleen vähentämiseen sekä ennen kaikkea terveyserojen kaventamiseen kohdentamalla terveys- ja hyvinvointipalveluja etenkin huono-osaisimpiin nuoriin ja heidän perheisiinsä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itseilmoitettujen masennusoireiden ja päihteiden käytön välisiä yhteyksiä sekä mahdollisia sukupuolieroja. Tutkimuksessa selvitettiin myös itsetuhoisten ajatusten, joiden tiedetään liittyvän masentuneisuuteen, yhteyttä päihteiden käyttöön.
Edelleen tutkittiin mahdollisia muutoksia masennuksen yleisyydessä vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä ovatko muutokset samanlaisia eri sosioekonomistaustaisilla nuorilla.
Lopuksi tutkittiin, ovatko alkoholin käytön muutokset ajassa (trendit) samanlaisia eri sosioekonomistaustaisilla nuorilla sekä sitä vaikuttaako masentuneisuus alkoholin käytön trendeihin näiden eri sosioekonomisten ryhmien välillä.
Tutkimusaineistona käytettiin suomalaista väestötutkimusta Kouluterveyskyselyä. Kouluterveyskysely on joka toinen vuosi vuodesta 1995 tehty valtakunnallinen poikkileikkaustutkimus nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista. Masennuksen ja päihteiden käytön (tutkimus I) sekä itsetuhoisten ajatusten ja päihteiden käytön yhteyttä (tutkimus II) tutkittiin vuoden 1997 aineistolla, joka käsitti 17643 14- 16- vuotiasta peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta.
Masennuksen ja alkoholin käytön trendejä tutkittiin niiden 535 koulun aineistossa, jotka ovat osallistuneet jokaiseen kuuteen tutkimukseen vuosien 2000 ja 2011 välillä. Kyselyn palautti kaikkiaan 618084 oppilasta.
Alkoholin käyttö, erityisesti tiheä alkoholin käyttö ja muiden päihteiden käyttö vähäisessäkin määrin olivat yhteydessä masennukseen. Mitä enemmän päihteiden käyttöä oli sen enemmän oli myös masennusta. Huolimatta tyttöjen ja poikien päihteiden käytön eroista ja tytöillä poikia yleisemmästä masennuksen esiintymisestä masennuksen ja päihteiden käytön välisessä yhteydessä ei todettu sukupuolieroja.
Vakavien itsetuhoisten ajatusten todettiin olevan yhteydessä humalahakuiseen ja tiheään alkoholin käyttöön. Vakavat itsetuhoiset ajatukset olivat myös itsenäisesti masennuksesta riippumatta yhteydessä muiden päihteiden kuin alkoholin käyttöön.
Tytöt raportoivat masennusta jonkin verran enemmän tutkimuksen lopussa (2010- 2011) kuin tutkimuksen alussa (2000- 2001). Pojilla vastaavaa trendiä ei havaittu. Merkittävä tulos oli, että niillä nuorilla sekä tytöillä että pojilla, joiden vanhemmat olivat vähän kouluttautuneita ja työttömiä, jo ennestään yleinen masennus edelleen lisääntyi.
Tiheä käyttö ja humalahakuinen juominen vähenivät tutkimusjakson aikana. Vastoin yleistä alkoholin käytön vähenemistä tiheä juominen ja humalajuominen sen sijaan lisääntyivät niillä nuorilla, jotka olivat vähän koulutettujen, työttömänä olleiden vanhempien perheistä ja joilla oli masennusta.
Tutkimuksen tulokset tukevat tarvetta pyrkiä nuorten alkoholin käytön edelleen vähentämiseen sekä ennen kaikkea terveyserojen kaventamiseen kohdentamalla terveys- ja hyvinvointipalveluja etenkin huono-osaisimpiin nuoriin ja heidän perheisiinsä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4496]