Depression and Substance Use in Middle Adolescence

Abstract

Nuoruus on nopeaa aikuiseksi kypsymisen aikaa, johon liittyy uusien asioiden kokeilua ja omaksumista. Lapsuudessa harvinainen päihteiden käyttö yleistyy keskinuoruudessa voimakkaasti. Myös mielenterveyshäiriöt kuten masennus yleistyvät nuoruudessa nopeasti ja saavuttavat aikuisuudessa esiintyvän tason. Masennus on nuorten yleisimpiä ja merkittävimpiä mielenterveyden häiriöitä. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö aiheuttaa terveydellisiä, myös mielenterveydellisiä ja monenlaisia sosiaalisia ongelmia, joita yhteisesiintyminen masennuksen kanssa edelleen hankaloittaa. Itsetuhokäyttäytyminen, jota itsetuhoiset ajatukset edustavat lisääntyy niin ikään nuoruudessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itseilmoitettujen masennusoireiden ja päihteiden käytön välisiä yhteyksiä sekä mahdollisia sukupuolieroja. Tutkimuksessa selvitettiin myös itsetuhoisten ajatusten, joiden tiedetään liittyvän masentuneisuuteen, yhteyttä päihteiden käyttöön.

Edelleen tutkittiin mahdollisia muutoksia masennuksen yleisyydessä vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä ovatko muutokset samanlaisia eri sosioekonomistaustaisilla nuorilla.

Lopuksi tutkittiin, ovatko alkoholin käytön muutokset ajassa (trendit) samanlaisia eri sosioekonomistaustaisilla nuorilla sekä sitä vaikuttaako masentuneisuus alkoholin käytön trendeihin näiden eri sosioekonomisten ryhmien välillä.

Tutkimusaineistona käytettiin suomalaista väestötutkimusta Kouluterveyskyselyä. Kouluterveyskysely on joka toinen vuosi vuodesta 1995 tehty valtakunnallinen poikkileikkaustutkimus nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista. Masennuksen ja päihteiden käytön (tutkimus I) sekä itsetuhoisten ajatusten ja päihteiden käytön yhteyttä (tutkimus II) tutkittiin vuoden 1997 aineistolla, joka käsitti 17643 14- 16- vuotiasta peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta.

Masennuksen ja alkoholin käytön trendejä tutkittiin niiden 535 koulun aineistossa, jotka ovat osallistuneet jokaiseen kuuteen tutkimukseen vuosien 2000 ja 2011 välillä. Kyselyn palautti kaikkiaan 618084 oppilasta.

Alkoholin käyttö, erityisesti tiheä alkoholin käyttö ja muiden päihteiden käyttö vähäisessäkin määrin olivat yhteydessä masennukseen. Mitä enemmän päihteiden käyttöä oli sen enemmän oli myös masennusta. Huolimatta tyttöjen ja poikien päihteiden käytön eroista ja tytöillä poikia yleisemmästä masennuksen esiintymisestä masennuksen ja päihteiden käytön välisessä yhteydessä ei todettu sukupuolieroja.

Vakavien itsetuhoisten ajatusten todettiin olevan yhteydessä humalahakuiseen ja tiheään alkoholin käyttöön. Vakavat itsetuhoiset ajatukset olivat myös itsenäisesti masennuksesta riippumatta yhteydessä muiden päihteiden kuin alkoholin käyttöön.

Tytöt raportoivat masennusta jonkin verran enemmän tutkimuksen lopussa (2010- 2011) kuin tutkimuksen alussa (2000- 2001). Pojilla vastaavaa trendiä ei havaittu. Merkittävä tulos oli, että niillä nuorilla sekä tytöillä että pojilla, joiden vanhemmat olivat vähän kouluttautuneita ja työttömiä, jo ennestään yleinen masennus edelleen lisääntyi.

Tiheä käyttö ja humalahakuinen juominen vähenivät tutkimusjakson aikana. Vastoin yleistä alkoholin käytön vähenemistä tiheä juominen ja humalajuominen sen sijaan lisääntyivät niillä nuorilla, jotka olivat vähän koulutettujen, työttömänä olleiden vanhempien perheistä ja joilla oli masennusta.

Tutkimuksen tulokset tukevat tarvetta pyrkiä nuorten alkoholin käytön edelleen vähentämiseen sekä ennen kaikkea terveyserojen kaventamiseen kohdentamalla terveys- ja hyvinvointipalveluja etenkin huono-osaisimpiin nuoriin ja heidän perheisiinsä.

Adolescence is a challenging developmental time in life between childhood and adulthood. Adolescence is also a period involving different kinds of experiments, including experiments with substances. Rare substance use in childhood increases almost linearly from early to late adolescence. Rates of mental disorders, especially rates of depression increase during adolescent years and approach those of adults. Depression is among the most common mental health disorders and substance use, especially, alcohol use is common in adolescence. In general, the presence of comorbidity of substance abuse with adolescent depression has been associated with greater impairment and stress. The comorbidity of depression and substance use carries a higher risk of suicide and greater social and personal impairment as well as other psychiatric conditions.

The aim of the present study was to investigate the associations between depression and substance use and to detect potential gender differences in the associations of depression with substance use in a large non selected middle-adolescence population. The study moreover aimed to investigate the association between substance use and suicidal ideation, which is known to be associated with depression.

The present study also examined changes in adolescent depression and alcohol use from 2000 to 2011. More specifically, it aimed to examine whether changes in depression and alcohol use over time vary according to the socio-economic background of the family in terms of parental unemployment and education and whether time trends in adolescent alcohol use differed among adolescents with and without depression.

The present study is based on the School Health Promotion Study (SHPS) conducted by the National Institute for Health and Welfare (THL), a questionnaire survey designed to examine the health, health behavior and school experiences of Finnish teenagers conducted annually since 1995 in April among 8th and 9th graders in different Finnish regions. Studies I and II are based on the 1997 survey. The material of Studies I and II comprises the responses of pupils of the 8th and 9th grades of secondary schools (aged 14-16 years, N=17,643) in two regions of Finland (Vaasa and Tampere).

Since 2000, data collection has taken place in different regions in odd and even years so that pooled samples of consecutive years (2000-2001, 2002-2003, 2004-2005, 2006-2007, 2008-2009, and 2010-20011) cover the whole country. Studies III and IV are based on these pooled 2-year data time series. The number of schools participating in the survey ranged from 578 to 831 biennially. The data of the study include those 535 schools that participated in all six of the surveys. Altogether, 618,084 (94,635-108,320 biennially) pupils were present on the survey days and returned the questionnaire in these schools. Variables studied were: depression, alcohol use, substance use other than alcohol and sociodemographic and family background variables (age, sex, years living in the current residential area, family structure, parental education and parental unemployment). All variables were assessed with self-report questionnaires. Univariate associations between the independent and dependent variables were analysed in each separate study by cross-tabulations with chi-square statistics and logistic regression was applied to study the multivariate associations between the variables.

The present study confirmed on population level the association of depression with frequent alcohol use and substance use other than alcohol. The association between depression and any experiment with substances other than alcohol was stronger than that between depression and frequent alcohol use or frequent drunkenness. Although there were differences in substance use patterns between girls and boys, and depression among girls was more common than among boys, there were no gender differences in associations between depression and substance use.

Frequent alcohol use, drunkenness and substance use other than alcohol indicated risk of severe suicidal ideation independently of depressive symptoms in middle adolescence, and the relationships were most pronounced with the reported use of substances other than alcohol.

Among girls, the rate of severe depression was slightly higher in the beginning of the second decade of this century (2010) than in the beginning of the first decade (2000). Among boys no such trend was found. A novel finding of the present study is that there was a clear rising trend in depression over time among both boys and girls whose parents had a low education and who were unemployed. The major finding of the present study is that contrary to the decreasing trends in the full sample, frequent drinking and drunkenness did not decrease over time among disadvantaged, depressed adolescents. Rather, frequent drinking and drunkenness actually increased among this disadvantaged group over time.

Reducing health inequalities likely requires societal action. At the individual level, school health and welfare services and primary healthcare should develop skills and strategies to motivate and support different adolescent groups to reduce alcohol use. Targeting preventive efforts at disadvantaged adolescents and improving the living conditions of families might be useful in reducing equality gaps.