Kohtaavatko odotukset hyvästä työntekijästä? Haastattelututkimus psykologisen sopimuksen sisällöstä sosiaalialalla

Abstract

Tässä haastattelututkimuksessa tarkasteltiin suomalaisiin sosiaalialan työntekijöihin kohdistuvia odotuksia. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää sosiaalialan työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemyksiä työntekijöihin kohdistuvien odotusten sisällöistä ja sitä, kuinka hyvin odotusten koetaan kohtaavan esimiesten ja heidän alaistensa välillä. Odotuksia tarkasteltiin psykologisen sopimuksen viitekehyksessä, jossa odotuksilla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan näkemyksiä siitä, millaisia uskomuksiin tai lupauksiin perustuvia velvollisuuksia heillä on toimia tietyllä tavalla keskinäisessä vaihtosuhteessaan (Rousseau, 1989).

Tutkimus pohjautui Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästätyöntekijästä? tutkimushankkeessa keväällä 2016 kerättyyn haastatteluaineistoon (n = 36).Tampereen yliopiston tutkijoiden kahdesta suomalaisesta kunnassa toteuttamiin haastatteluihin osallistui sosiaalityön lähiesimiehiä (n = 10) ja heidän alaisuudessaan työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia (n = 26). Jokainen esimies alaisineen muodosti tämän tutkimuksen analyyseissä oman ryhmän (yhteensä 10 ryhmää), joissa odotuksia ja niiden kohtaamista tarkasteltiin. Ryhmissä oli esimiehen lisäksi yhdestä seitsemään työntekijää. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä ATLAS.ti -ohjelman avulla.

Tulosten perusteella hyvään työntekijään kohdistettavien odotusten sisällöt liittyivät seitsemään yläkategoriaan, joita olivat työyhteisötaidot, työnantajan ohjeistuksen noudattaminen,stressinsietokyky, ammattitaito, vastuullisuus, itseohjautuvuus ja kehitysmyönteisyys. Työntekijät korostivat eniten ammattitaitoon ja vastuullisuuteen liittyviä odotuksia, kun taas esimiehet painottivat eniten vastuullisuutta, työyhteisötaitoja ja työnantajan ohjeistuksen noudattamista. Odotusten kohtaamisen osalta tulokset osoittivat, että neljässä ryhmässä odotukset kohtasivat sekä sisällöllisesti että haastateltavien kokemusten mukaan pääsääntöisesti hyvin. Kolmessa ryhmässä odotukset eivät kohdanneet sisällöllisesti, vaikka haastateltavat pääosin niin kokivatkin. Kolmessa ryhmässä korostettiin erityisesti odotuksena vastuullisuutta. Osapuolet myös raportoivat odotusten hyvää kohtaavuutta, vaikka odotukset kohtasivat sisällöllisesti enimmäkseen vain vastuullisuuden osalta. Kaikkiaan suurin osa esimiehistä ja yli puolet työntekijöistä arvioivat odotusten kohtaavan toisen osapuolen, eli oman esimiehen/alaisen kanssa, melko hyvin.

Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että sosiaalialan työtekijöihin kohdistuvat odotukset ovat niin sanotusti hybridimuotoisia, joissa odotuksia on paljon ja ne ovat sisällöltään hyvin moninaisia. Lisäksi odotusten kohtaamisessa oli eroja eri työntekijöiden ja esimiesten välillä jonkin verran. Sosiaalialan työpaikoilla odotusten selkiyttämistä ja kohtaamista voitaisiin edesauttaa esimerkiksi keskustelemalla molemminpuolisista odotuksista esimiehen ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa. Jatkossa tulisi tutkia odotusten kohtaamista ja sisältöjä edelleen molemmat osapuolet (esimies ja työntekijät) huomioiden sekä tarkastella myös psykologista sopimusta sisällöllisesti yhä moniulotteisemmista näkökulmista. ____________________________________________________________________________ Avainsanat: psykologinen sopimus, odotus, hyvä työntekijä, odotusten kohtaaminen, sosiaalialan työntekijät, laadullinen sisällönanalyysi