Kokemukset oppimista tukevista tekijöistä valmistavassa opetuksessa ja sen jälkeisessä siirtymässä perusopetukseen

Abstract

Maahanmuuttajaoppilas oli pitkään harvinaisuus suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Viime vuosina maahanmuutto on kuitenkin kiivastunut ja lisännyt maahanmuuttajien sekä maahanmuuttajaoppilaiden edustusta myös kouluissa. Suurien kaupunkien ohella maahanmuuttajia ovat vastaanottaneet yhä enenevässä määrin myös keskisuuret ja sitäkin pienemmät kunnat. Niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa on havaittu, että maahanmuuttajaoppilaiden koulusuoriutuminen ja oppimistulokset ovat monella mittarilla kantaväestöä heikommalla tasolla. Erilaisia oppimisen tukitoimia on käytössä, mutta kuinka hyvin ne todella edistävät oppimista? Yksi Suomessa käytössä oleva tukitoimi on perusopetukseen valmistava opetus. Valmistavan opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaan suomen, ruotsin tai saamen kielen taitoa sekä kulttuuriin integroitumista mahdollisimman tasavertaisten oppimismahdollisuuksien takaamiseksi. Maahanmuuttajien oppimista ja valmistavaa opetusta koskeva kasvatustieteellinen tutkimus on pureutunut erityisesti opettajien näkemyksiin oppimista edistävistä opetusjärjestelyistä ja -menetelmistä. Oppilaiden näkökulmaa on tutkittu vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valmistavan luokan käyneiden oppilaiden kokemuksia oppimista tukevista tekijöistä valmistavassa opetuksessa ja sen jälkeen perusopetuksessa.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sellaiset oppilaat, jotka Suomeen muutettuaan olivat osallistuneet valmistavaan opetukseen. Tutkittavat valikoituivat mukaan oman ja huoltajien suostumuksen lisäksi kielitaidollisten kriteerien perusteella. Suomen kielen taidon tuli tutkimushetkellä olla haastattelun kannalta riittävän hyvä. Tutkittavien kielellisen soveltuvuuden arvioinnissa apuna olivat oppilaita opettavat opettajat. Haastateltavan tuli esimerkiksi pystyä ilmaisemaan itseään kokonaisin lausein ja keskustelemaan ymmärrettävästi menneistä tapahtumista suomen kielellä. Tutkimusaineisto kerättiin kevätlukukauden 2017 aikana ja tutkimukseen osallistui 7 haastateltavaa Pirkanmaalaisista kouluista. Tutkimuksen tekemistä ohjasi eksistentiaalinen fenomenologia, jonka pyrkimyksenä on korostaa kokemusten yksilökohtaisuutta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.

Kaikki tähän tutkimukseen haastatellut oppilaat kokivat valmistavan opetuksen toimivana porttina suomalaiseen peruskouluun. Oppimista tukivat heidän kokemustensa mukaan opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien tekijöiden lisäksi vuorovaikutus koulun aikuisten sekä ikätovereiden kanssa. Erityisen tärkeänä koulumenestykselle koettiin oma motivaatio ja halu pärjätä koulussa. Suomen kielen oppimiseen motivoi lisäksi tarve ymmärtää ja tulla ymmärretyksi niin koulussa kuin sen ulkopuolella.