Pitkäaikainen ryhmävertaistuki lapsen kuoleman jälkeen : mittarin pilotointi ja validointi
Smolander, Nina (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Smolander, Nina
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201707072183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201707072183
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma koostuu tieteellisestä tutkimusartikkelista ja kirjallisuusosasta. Tutkimusartikkeli (N. Smolander, M. Kaunonen, A-M. Koivisto, A L. Aho: Long-Term Parental Peer Group Support and Factors Associated with Experienced Support) on lähetetty vertaisarviointiin tieteelliseen julkaisuun, ja kirjallisuusosa käsittelee pilottitutkimuksessa käytetyn mittarin pilotointia ja validointia.
Tieteellisessä tutkimusartikkelissa kuvataan lapsensa menettäneiden vanhempien (N=106) kokemuksia pitkäaikaisesta ryhmävertaistuesta, ja taustamuuttujien yhteyttä koettuun ryhmävertaistukeen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lapsensa menettäneet vanhemmat (N=106), jotka olivat osallistuneet KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry:n järjestämään vertaistukiryhmään. Tutkimusaineisto kerättiin elektronisella lomakkeella, joka jaettiin osallistujille KÄPY ry:n verkkosivujen jäsentiedotteessa ja suljetun Facebook -ryhmän kautta. Vanhemmat vastasivat itseensä ja kuolleeseen lapseen liittyviin taustakysymyksiin sekä Tampereen yliopiston surututkimushankkeessa kehitetyn ryhmävertaistukimittarin väittämiin. Mittarin 12 väittämää perustuivat aikaisempaan tutkimustietoon, ja vastaajien mielipidettä kysyttiin 6 -portaisella Likert -asteikolla. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Pilottitutkimuksen tulosten perusteella onnistuneeseen ryhmävertaistuen kokemukseen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuolleen lapsen ikä, lapsen kuolemasta kulunut aika ja perheen elossa olevien lasten lukumäärä. Lisäksi sujuva ilmoittautuminen vertaistukiryhmiin ja sopiva vertaistukiryhmän tapaamispaikka, -päivä ja tapaamisten kesto, osallistumiskertojen lukumäärä sekä välimatka vertaistukiryhmän tapaamisiin olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä onnistuneeseen ryhmävertaistuen kokemukseen.
Kirjallisuusosan tarkoituksena oli arvioida ryhmävertaistukimittarin validiteettia ja pilotointiprosessia. Mittarin testaamisessa käytettiin 12 väittämän summamuuttujaa, Cronbach α -arvoja ja eksploratiivista faktorianalyysia, jonka pohjalta muodostettiin kaksi uutta summamuuttujaa. Summamuuttujien Cronbachin α -arvot olivat välillä 0,876-0,914, ja faktorien latautumiskertoimet olivat välillä 0,562-0,882. Kirjallisuusosan arvioinnin perusteella ryhmävertaistuki -mittari vaikuttaa validilta ja reliaabelilta.
ABSTRACT
This master's thesis consists of research article manuscript and complementary section. The research article (N. Smolander, M. Kaunonen, A-M. Koivisto, A L. Aho: Long-Term Parental Peer Group Support and Factors Associated with Experienced Support) has been submitted to a scientific journal for peer review. As an adjunct to the article, complementary section elucidates the piloting and validating processes of the questionnaire.
The research article describes long-term parental (N=106) peer group support after the death of a child and factors associated with the experienced support. The target group of this study was parents, who had participated in peer support group organized by KÄPY - Child Death Families Association. Data were collected using electronic form, which was distributed to the participants through member bulletins of KÄPY - Child Death Families Association website and through closed Facebook group. The participants answered demographic questions of themselves and their dead child and a questionnaire developed by grief research project of the University of Tampere. The questionnaire including 12 items was based on previous studies and participants' opinion was measured using 6-point Likert scale. The data were analyzed statistically.
As a result, successful experience of peer group support was statistically significantly associated with age of a dead child, time since the death of a child and number of dead child's living siblings. In addition, fluent enrollment in peer support group assemblies and practical considerations of participation in peer support group assemblies were significantly associated with successfully experienced peer group support. These practical considerations included appropriate location, day and duration of peer support group assemblies, the number of assemblies participated and the distance to peer support group assembly.
The purpose of the complementary section was to study validity and piloting process of the peer group support questionnaire. The questionnaire was validated utilizing sum variable of the entire questionnaire, Cronbach α -values and explorative factor analysis, which produced two additional sum variables. As a result, Cronbach α -values for sum variables varied between 0,876-0,914 and factor loadings varied between 0,562-0,882. In conclusion, based on the evaluation of the complementary section, the questionnaire appears to be valid and reliable.
Tieteellisessä tutkimusartikkelissa kuvataan lapsensa menettäneiden vanhempien (N=106) kokemuksia pitkäaikaisesta ryhmävertaistuesta, ja taustamuuttujien yhteyttä koettuun ryhmävertaistukeen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lapsensa menettäneet vanhemmat (N=106), jotka olivat osallistuneet KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry:n järjestämään vertaistukiryhmään. Tutkimusaineisto kerättiin elektronisella lomakkeella, joka jaettiin osallistujille KÄPY ry:n verkkosivujen jäsentiedotteessa ja suljetun Facebook -ryhmän kautta. Vanhemmat vastasivat itseensä ja kuolleeseen lapseen liittyviin taustakysymyksiin sekä Tampereen yliopiston surututkimushankkeessa kehitetyn ryhmävertaistukimittarin väittämiin. Mittarin 12 väittämää perustuivat aikaisempaan tutkimustietoon, ja vastaajien mielipidettä kysyttiin 6 -portaisella Likert -asteikolla. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Pilottitutkimuksen tulosten perusteella onnistuneeseen ryhmävertaistuen kokemukseen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuolleen lapsen ikä, lapsen kuolemasta kulunut aika ja perheen elossa olevien lasten lukumäärä. Lisäksi sujuva ilmoittautuminen vertaistukiryhmiin ja sopiva vertaistukiryhmän tapaamispaikka, -päivä ja tapaamisten kesto, osallistumiskertojen lukumäärä sekä välimatka vertaistukiryhmän tapaamisiin olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä onnistuneeseen ryhmävertaistuen kokemukseen.
Kirjallisuusosan tarkoituksena oli arvioida ryhmävertaistukimittarin validiteettia ja pilotointiprosessia. Mittarin testaamisessa käytettiin 12 väittämän summamuuttujaa, Cronbach α -arvoja ja eksploratiivista faktorianalyysia, jonka pohjalta muodostettiin kaksi uutta summamuuttujaa. Summamuuttujien Cronbachin α -arvot olivat välillä 0,876-0,914, ja faktorien latautumiskertoimet olivat välillä 0,562-0,882. Kirjallisuusosan arvioinnin perusteella ryhmävertaistuki -mittari vaikuttaa validilta ja reliaabelilta.
ABSTRACT
This master's thesis consists of research article manuscript and complementary section. The research article (N. Smolander, M. Kaunonen, A-M. Koivisto, A L. Aho: Long-Term Parental Peer Group Support and Factors Associated with Experienced Support) has been submitted to a scientific journal for peer review. As an adjunct to the article, complementary section elucidates the piloting and validating processes of the questionnaire.
The research article describes long-term parental (N=106) peer group support after the death of a child and factors associated with the experienced support. The target group of this study was parents, who had participated in peer support group organized by KÄPY - Child Death Families Association. Data were collected using electronic form, which was distributed to the participants through member bulletins of KÄPY - Child Death Families Association website and through closed Facebook group. The participants answered demographic questions of themselves and their dead child and a questionnaire developed by grief research project of the University of Tampere. The questionnaire including 12 items was based on previous studies and participants' opinion was measured using 6-point Likert scale. The data were analyzed statistically.
As a result, successful experience of peer group support was statistically significantly associated with age of a dead child, time since the death of a child and number of dead child's living siblings. In addition, fluent enrollment in peer support group assemblies and practical considerations of participation in peer support group assemblies were significantly associated with successfully experienced peer group support. These practical considerations included appropriate location, day and duration of peer support group assemblies, the number of assemblies participated and the distance to peer support group assembly.
The purpose of the complementary section was to study validity and piloting process of the peer group support questionnaire. The questionnaire was validated utilizing sum variable of the entire questionnaire, Cronbach α -values and explorative factor analysis, which produced two additional sum variables. As a result, Cronbach α -values for sum variables varied between 0,876-0,914 and factor loadings varied between 0,562-0,882. In conclusion, based on the evaluation of the complementary section, the questionnaire appears to be valid and reliable.