Oppilaiden osallisuus : näkökulma uuteen opetussuunnitelmaan
Toukola, Liisa (2017)
Toukola, Liisa
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706292162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706292162
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden osallisuuden toteutumista erityisesti luokkatasolla. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma 2014 painottaa oppilaan osallisuuden näkökulmaa, joten tutkimuksen avulla haluttiin saada käsitys siitä, onko opetussuunnitelman edellyttämä osallisuus koulun todellisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden osallisuuden kokemuksia, ja sitä, miten oppilaiden osallisuus toteutuu uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, miten oppilaiden osallisuutta voitaisiin luokassa kehittää.
Teoriaosassa esitellään osallisuustutkimuksen parissa kehiteltyjä osallisuuden malleja, joissa eri askelmat tai tasot kuvaavat osallisuuden astetta. Mitä ylemmäs mallissa kiivetään, sitä korkeampi on osallisuuden taso. Tilanteesta riippuen osallisuuden taso vaihtelee ja osallisuus tuleekin nähdä jatkuvana prosessina. Tutkimustuloksia tarkasteltiin myös osallisuuden mallien pohjalta.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Oppilaiden kokemusten tutkimisen myötä tutkimus edustaa fenomenologista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin alakoulun kuudennessa luokassa. Aineistonkeruun ensimmäinen vaihe sisälsi havainnointijakson, toinen vaihe opettajan haastattelun ja kolmannessa vaiheessa oppilaat vastasivat kyselylomakkeisiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella oppilaiden osallisuuden kokemukset rakentuvat ennen kaikkea hyvän ja turvallisen ilmapiirin varaan. Opettajan rooli oppilaan osallisuuden mahdollistajana on merkittävä. Oppilaat saavat osallisuuden kokemuksia keskustelun, neuvottelun ja äänestämisen kautta. Oppilailla on vaikuttamismahdollisuuksia työskentelytavan ja -paikan suhteen sekä työskentelykokoonpanon valinnassa. Oppilailla on myös hyvät mahdollisuudet ottaa vastuuta omasta oppimisesta eri tavoin. Oppilaiden osallisuutta voitaisiin kehittää ottamalla oppilaat mukaan opetuksen suunnitteluun. Kehitettävää löytyy myös oppilaiden osallistumisesta opetuksen toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä usean kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen kanssa. Vaikka oppilaiden osallisuus toteutuu jo monella tapaa, on jatkossa kiinnitettävä huomiota erityisesti oppilaiden vaikutusmahdollisuuksiin myös varsinaisen opetussuunnitelman sisällä.
Teoriaosassa esitellään osallisuustutkimuksen parissa kehiteltyjä osallisuuden malleja, joissa eri askelmat tai tasot kuvaavat osallisuuden astetta. Mitä ylemmäs mallissa kiivetään, sitä korkeampi on osallisuuden taso. Tilanteesta riippuen osallisuuden taso vaihtelee ja osallisuus tuleekin nähdä jatkuvana prosessina. Tutkimustuloksia tarkasteltiin myös osallisuuden mallien pohjalta.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Oppilaiden kokemusten tutkimisen myötä tutkimus edustaa fenomenologista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin alakoulun kuudennessa luokassa. Aineistonkeruun ensimmäinen vaihe sisälsi havainnointijakson, toinen vaihe opettajan haastattelun ja kolmannessa vaiheessa oppilaat vastasivat kyselylomakkeisiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella oppilaiden osallisuuden kokemukset rakentuvat ennen kaikkea hyvän ja turvallisen ilmapiirin varaan. Opettajan rooli oppilaan osallisuuden mahdollistajana on merkittävä. Oppilaat saavat osallisuuden kokemuksia keskustelun, neuvottelun ja äänestämisen kautta. Oppilailla on vaikuttamismahdollisuuksia työskentelytavan ja -paikan suhteen sekä työskentelykokoonpanon valinnassa. Oppilailla on myös hyvät mahdollisuudet ottaa vastuuta omasta oppimisesta eri tavoin. Oppilaiden osallisuutta voitaisiin kehittää ottamalla oppilaat mukaan opetuksen suunnitteluun. Kehitettävää löytyy myös oppilaiden osallistumisesta opetuksen toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä usean kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen kanssa. Vaikka oppilaiden osallisuus toteutuu jo monella tapaa, on jatkossa kiinnitettävä huomiota erityisesti oppilaiden vaikutusmahdollisuuksiin myös varsinaisen opetussuunnitelman sisällä.