"Tommosiiko ne nyt sit on?" : minkälaista puhetta Tanskalainen tyttö -elokuvan representaatiot tuottavat trans*sukupuolisuudesta
Roivainen, Ida (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706292159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706292159
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään sitä, miten valtamediat ja trans*sukupuoliset haastateltavat puhuvat Tanskalainen tyttö (2015) -elokuvan trans*sukupuolisuuden representaatioista. Yhtenä tavoitteena on osoittaa, kuinka suuri merkitys populaarikulttuurilla on siihen, millaisia käsityksiä saamme trans*sukupuolisuudesta.
Tutkielman teoriaosuus keskittyy kieleen, sukupuoleen ja valtaan. Näiden käsitteiden avulla pohditaan muun muassa sitä, miten ymmärrämme trans*sukupuolisuuden. Tärkeässä osassa ovat myös stereotypioiden ja representaatioiden käsitteet suhteessa populaarikulttuuriin ja elokuvaan.
Tutkimuksen empiirinen aineisto jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koostuu seitsemän suomalaisen valtamedian tekemästä elokuva-arviosta. Toinen aineisto koostuu kahden itsensä trans*sukupuoliseksi kokevan henkilön teemahaastattelusta.
Sekä valtamedian elokuva-arvioista että haastateltavien puheista nousi esille useita teemoja, jotka liittyivät trans*sukupuolisuuden esittämiseen. Monet teemoista limittyivät keskenään eri aineistojen sisällä ja niiden välillä. Merkitykset vaihtelivat riippuen siitä, kuka puhui.
Monet aineistoista nousseet havainnot tukevat jo olemassa olevaa tutkimusta ja sitä, että trans*sukupuolisuuden esittämiseen liitetään usein negatiivisia konnotaatioita. Lisäksi joistakin arvioista erottui loukkaavia ja jopa haitallisia ilmaisuja, jotka vahvistavat mielikuvaa, jossa trans*sukupuoliset ovat alisteisia suhteessa vallitsevaan cis-sukupuolisuuteen. Tutkimus osoittaakin, että tiettyjä stereotyyppisiä käsityksiä toistetaan yhä valtamedioiden puheessa.
Toisaalta median puheesta erottui myös stereotypioita rikkova ja uudistava puhetapa. Se osoittaa, kuinka suuri muutos trans*sukupuolisuuden esittämisessä on tapahtunut viime vuosien aikana.
Tutkimus osoittaa myös sen, kuinka moninainen, limittäinen, päällekkäinen ja yksilöllinen asia trans*sukupuolisuus - tai sukupuoli ylipäätään - on. Siinä missä yksi kokee tietyt representaatiot samastuttavina esityksinä, toiselle nämä samat representaatiot näyttäytyvät pintapuolisina ja stereotyyppisinä.
Sillä onkin suuri merkitys, kuka käyttää sananvaltaa ja miten. On erityisen tärkeää, että esimerkiksi trans*sukupuolisuudesta kirjoittavat toimittajat ovat tietoisia siitä, millainen vaikutus heidän kirjoituksillaan voi olla. Yksikin otsikko tai ilmaus voi vaikuttaa siihen, millaisen käsityksen lukija saa jostakin aiheesta tai ilmiöstä.
Tutkielman teoriaosuus keskittyy kieleen, sukupuoleen ja valtaan. Näiden käsitteiden avulla pohditaan muun muassa sitä, miten ymmärrämme trans*sukupuolisuuden. Tärkeässä osassa ovat myös stereotypioiden ja representaatioiden käsitteet suhteessa populaarikulttuuriin ja elokuvaan.
Tutkimuksen empiirinen aineisto jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koostuu seitsemän suomalaisen valtamedian tekemästä elokuva-arviosta. Toinen aineisto koostuu kahden itsensä trans*sukupuoliseksi kokevan henkilön teemahaastattelusta.
Sekä valtamedian elokuva-arvioista että haastateltavien puheista nousi esille useita teemoja, jotka liittyivät trans*sukupuolisuuden esittämiseen. Monet teemoista limittyivät keskenään eri aineistojen sisällä ja niiden välillä. Merkitykset vaihtelivat riippuen siitä, kuka puhui.
Monet aineistoista nousseet havainnot tukevat jo olemassa olevaa tutkimusta ja sitä, että trans*sukupuolisuuden esittämiseen liitetään usein negatiivisia konnotaatioita. Lisäksi joistakin arvioista erottui loukkaavia ja jopa haitallisia ilmaisuja, jotka vahvistavat mielikuvaa, jossa trans*sukupuoliset ovat alisteisia suhteessa vallitsevaan cis-sukupuolisuuteen. Tutkimus osoittaakin, että tiettyjä stereotyyppisiä käsityksiä toistetaan yhä valtamedioiden puheessa.
Toisaalta median puheesta erottui myös stereotypioita rikkova ja uudistava puhetapa. Se osoittaa, kuinka suuri muutos trans*sukupuolisuuden esittämisessä on tapahtunut viime vuosien aikana.
Tutkimus osoittaa myös sen, kuinka moninainen, limittäinen, päällekkäinen ja yksilöllinen asia trans*sukupuolisuus - tai sukupuoli ylipäätään - on. Siinä missä yksi kokee tietyt representaatiot samastuttavina esityksinä, toiselle nämä samat representaatiot näyttäytyvät pintapuolisina ja stereotyyppisinä.
Sillä onkin suuri merkitys, kuka käyttää sananvaltaa ja miten. On erityisen tärkeää, että esimerkiksi trans*sukupuolisuudesta kirjoittavat toimittajat ovat tietoisia siitä, millainen vaikutus heidän kirjoituksillaan voi olla. Yksikin otsikko tai ilmaus voi vaikuttaa siihen, millaisen käsityksen lukija saa jostakin aiheesta tai ilmiöstä.