Lasten osallisuuden toteutuminen alkuopetuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten osallisuuden toteutumista alkuopetuksessa 1. luokan oppilaiden osalta. Jokaisen lapsen oikeutta osallisuuteen perustellaan jo lasten oikeuksien sopimuksessa (1989), joten tutkimuksen aihe on erittäin tärkeä. Tutkimus on ajankohtainen uuden perusopetuksen opetussuunnitelman astuttua voimaan 2016, sillä siinä korostetaan osallisuutta koulutyön yhtenä tärkeänä perustana. Aihetta oli tutkittu aiemmin lähinnä aikuisilta tai havainnoinnin kautta saadun tiedon perusteella, joten tutkimukseni tarkoituksena oli saada oppilaan oma ääni kuuluviin. Tutkimus on tapaustutkimus ja aineisto koostui erään 1. luokan oppilaiden haastatteluista ja ryhmäkyselyistä, jotka on toteutettu Kahoot- sovellusta käyttäen. Haastatteluihin osallistui kymmenen oppilasta ja ryhmäkyselyyn 15 oppilasta.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu osallisuutta, sen tasoja ja alkuopetusta osallisuuden kontekstina käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista ja kirjallisuudesta. Tutkimustehtäväni koostui kolmesta tutkimuskysymyksestä, jotka olivat: 1. Miten lapset arvioivat osallisuutensa toteutumista alkuopetuksessa? 2. Mitä Shierin osallisuuden polun tasojen piirteitä lasten kerronnassa ilmenee? 3. Millaisia osallisuutta edistäviä ja rajoittavia tekijöitä kerronnassa ilmenee? Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelmänä oli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Teoreettisestä viitekehyksestä nousi neljä kategoriaa, jotka perustuivat Shierin osallisuuden tasojen malliin. Nämä kategoriat ovat lasten kuulluksi tuleminen, lasten ilmaisemisen tukeminen, lasten mielipiteiden huomioiminen ja lasten ottaminen mukaan päätöksentekoprosessiin.

Tutkimuksen perusteella oppilailla on kokemuksia luokkatasolla kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisesta. Lapsia kuunnellaan, he saavat puheenvuoroja ja he saavat kertoa mielipiteitään koulussa. Kouluyhteisötasolla oppilailla on kokemuksia osallistumisesta päätöksentekoprosesseihin, mutta nämä tilanteet liittyivät usein opetussuunnitelman ulkopuolisiin tapahtumiin kuten välitunteihin. Osallisuutta edistäviksi tekijöiksi tutkimuksen perusteella nousivat aktiiviset aikuiset ja heidän kiinnostuksensa osallisuutta kohtaan sekä työskentelytavat, jotka jättävät valinnanvapautta oppilaille. Myös koulun erikoistapahtumat, äänestykset, välitunnit ja oppilaskunnan toiminta olivat edellä mainittuja tekijöitä. Tutkimuksen perusteella lasten osallisuutta estäviä tekijöitä ovat vahva opettajalähtöisyys, tiukka opetussuunnitelman noudattaminen, suuret luokkakoot ja äänestykset. Lapset arvioivat osallisuutensa toteutumista esimerkkien kautta. Lapsia kuunnellaan, heiltä kysytään asioista ja he saavat kertoa mielipiteitään sekä vaikuttaa joihinkin asioihin, mutta ne ovat luonteeltaan ainutkertaisia tai liittyvät usein opetussuunnitelman ulkopuolisiin asioihin.