3D printing focused Peer Production : Revolution in design, development and manufacturing
Moilanen, Jarkko (2017)
Moilanen, Jarkko
Tampere University Press
2017
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-07-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0493-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0493-5
Tiivistelmä
3D -tulostuksen nähdään olevan yksi tekijä seuraavassa teollisessa vallankumouksessa. Halpojen ja luotettavien 3D -tulostimien tulo markkinoille mahdollistui hacklab -yhteisöjen muodostaman globaalin innovaatioalustan syntymisen kautta. Avoimen lähdekoodin, avoimien laitteiden sekä avoimien digitaalisten mallien yleistyminen 3D -tulostuksen parissa lisääntyi merkittävästi vuodesta 2005 alkaen. Samalla kehitettiin selainpohjaisia 3D -mallien käsittelyohjelmistoja. Kaikki nämä yhdessä mahdollistivat 3D -tuloksen siirtymisen kaikkien työpöydälle. Miten tämä vallankumous mahdollistui ja mitä se tarkoitti muodostui kantavaksi teemaksi väitöskirjatutkimukselle joka suoritettiin 2011-2015.
Tämä väitöskirjatyö koostuu neljästä vertaisarvioidusta alkuperäisartikkelista. Ensimmäisessä osatyössä (I) tavoite oli määritellä uusi hakkerisukupolvi (vertaistuotanto) ja sen arvopohja sekä motivaatiotekijät osallistua yhteisön toimintaan. Uusi sukupolvi kuvattiin osana hakkerisukupolvien luontaista jatkumoa. Tutkimus suoritettiin online kyselyllä, joka tehtiin 2010 ja 2011. Tuloksien perusteella vertaistuotannon sukupolven toimintaa ohjaa läpinäkyvyys, itseohjautuvuus, vapaaehtoisuus, ja vapaus toimia itse valittujen tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta. Vertaistuotanto sukupolvi sisältää myös 3D -tulostusyhteisön, joka oli seuraavien osatutkimusten kohde.
Toinen (II) osatyö käsitteli 3D-tulostusyhteisön rakennetta, mielenkiinnon kohteita, toimintatapoja ja tarpeita. Tutkimus perustui online kyselytutkimukseen, johon vastasi 358 yhteisön jäsentä. Kyselytutkimuksen mukaan tyypillinen yhteisön jäsen on keski-ikäinen (35 vuotta) korkeasti koulutettu Euroopassa asuva mies. Tulosten mukaan 3D-tulostusta käytetään eniten toiminnallisten mallien tuottamiseen.
Kolmannessa (III) osatyössä keskityttiin 3D-tulostettavien digitaalisten mallien jakamiseen ja niiden lisensointiin. Osatutkimuksessa analysoitiin Thingiverse alustalle kenen tahansa lataamien 117 450:n 3D -mallin lisenssijakauma, lisenssin vaikutusta uudelleenkäyttöön ja suosioon. Lisäksi osatyössä käsiteltiin yksityiskohtaisesti Thingiverse palvelun omistavan Makerbot Industries yrityksen 3D -tulostimen avoimuuden muutoksen vaikutusta yhteisöön. Huomattavaa on, että Thingiverse alustaa markkinoidaan avoimen muotoilun alustana ja kuitenkin 42% alustalle ladatuista digitaalisista 3D -malleista olivat yksityisiä.
Neljännessä (IV) osatyössä selvitettiin haastattelujen ja tilastollisten menetelmien avulla avoimen muotoilun yhteisön pääpiirteitä ja uusia toimintatapoja. Tulosten mukaan yhteisön innovaatioprosessi poikkeaa merkittävästi teollisessa muotoilussa käytetyistä prosesseista. Avoimen yhteisön prosessi on luonteeltaan spiraalimainen mahdollisuuksiin pohjautuva ja ennakoimaton.
Tämän väitöskirjan tulokset tuovat merkittävästi lisätietoa avoimeen lähdekoodiin ja avoimeen muotoiluun perustuvan orastavan 3D -tulostusekosysteemin toiminnasta, rakenteeesta ja kipupisteistä.
Tämä väitöskirjatyö koostuu neljästä vertaisarvioidusta alkuperäisartikkelista. Ensimmäisessä osatyössä (I) tavoite oli määritellä uusi hakkerisukupolvi (vertaistuotanto) ja sen arvopohja sekä motivaatiotekijät osallistua yhteisön toimintaan. Uusi sukupolvi kuvattiin osana hakkerisukupolvien luontaista jatkumoa. Tutkimus suoritettiin online kyselyllä, joka tehtiin 2010 ja 2011. Tuloksien perusteella vertaistuotannon sukupolven toimintaa ohjaa läpinäkyvyys, itseohjautuvuus, vapaaehtoisuus, ja vapaus toimia itse valittujen tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta. Vertaistuotanto sukupolvi sisältää myös 3D -tulostusyhteisön, joka oli seuraavien osatutkimusten kohde.
Toinen (II) osatyö käsitteli 3D-tulostusyhteisön rakennetta, mielenkiinnon kohteita, toimintatapoja ja tarpeita. Tutkimus perustui online kyselytutkimukseen, johon vastasi 358 yhteisön jäsentä. Kyselytutkimuksen mukaan tyypillinen yhteisön jäsen on keski-ikäinen (35 vuotta) korkeasti koulutettu Euroopassa asuva mies. Tulosten mukaan 3D-tulostusta käytetään eniten toiminnallisten mallien tuottamiseen.
Kolmannessa (III) osatyössä keskityttiin 3D-tulostettavien digitaalisten mallien jakamiseen ja niiden lisensointiin. Osatutkimuksessa analysoitiin Thingiverse alustalle kenen tahansa lataamien 117 450:n 3D -mallin lisenssijakauma, lisenssin vaikutusta uudelleenkäyttöön ja suosioon. Lisäksi osatyössä käsiteltiin yksityiskohtaisesti Thingiverse palvelun omistavan Makerbot Industries yrityksen 3D -tulostimen avoimuuden muutoksen vaikutusta yhteisöön. Huomattavaa on, että Thingiverse alustaa markkinoidaan avoimen muotoilun alustana ja kuitenkin 42% alustalle ladatuista digitaalisista 3D -malleista olivat yksityisiä.
Neljännessä (IV) osatyössä selvitettiin haastattelujen ja tilastollisten menetelmien avulla avoimen muotoilun yhteisön pääpiirteitä ja uusia toimintatapoja. Tulosten mukaan yhteisön innovaatioprosessi poikkeaa merkittävästi teollisessa muotoilussa käytetyistä prosesseista. Avoimen yhteisön prosessi on luonteeltaan spiraalimainen mahdollisuuksiin pohjautuva ja ennakoimaton.
Tämän väitöskirjan tulokset tuovat merkittävästi lisätietoa avoimeen lähdekoodiin ja avoimeen muotoiluun perustuvan orastavan 3D -tulostusekosysteemin toiminnasta, rakenteeesta ja kipupisteistä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]