Ympäristön aiheuttamaa vai lapsen toiminnasta johtuvaa? Haasteet päiväkodin arjessa varhaiskasvattajien kuvaamina

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päiväkodissa työskentelevien varhaiskasvattajien tulkintoja sitä, millaisia haastavia kasvatustilanteita päiväkodissa ilmenee ja mistä haasteet heidän mukaansa johtuvat. Tutkimuksessa tarkasteltiin millaiset lapsen sisäisistä ja ulkoisista syistä lähtevät tekijät vaikuttavat varhaiskasvattajien mukaan haastaviksi koettuihin kasvatustilanteisiin. Pro gradussa tutkittiin myös kasvattajien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita kodin ja päiväkodin erilaisissa kasvatus-käytänteissä ilmenee. Lisäksi pyrittiin selvittämään sitä, leimaavatko haastavat kasvatustilanteet lapsia.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eräässä Pohjanmaalla sijaitsevassa päiväkodissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla ja siihen osallistui yhteensä yhdeksän varhaiskasvattajaa. Kolme heistä oli lastentarhanopettajia ja kuusi lastenhoitajaa. Ryhmähaastattelu tehtiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelujen tueksi tehtiin havainnointia yhden päivän ajan jokaisessa ryhmässä. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti ja analysoinnin apuna käytettiin teemoittelua.

Keskeisimpinä tutkimustuloksina oli, että haasteet aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksessa sekä suuret ryhmäkoot ja henkilökunnan rajalliset resurssit olivat suurimpia syitä haastavien kasvatustilanteiden takana. Nämä vaikuttivat aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatuun. Lapsen sisäisiin syihin liitettäviksi haasteiksi varhaiskasvattajat näkivät sosiaalis-emotionaaliset haasteet, lapsen temperamentin piirteet sekä haasteet kielessä ja muussa kehityksessä. Lapsesta riippumattomiksi tekijöiksi mainittiin erilaiset levottomuutta aiheuttavat tilanteet päiväkodin arjessa, suuret lapsiryhmät ja henkilökunnan riittämättömät resurssit. Kodin ja päiväkodin erilaisissa kasvatuskäytänteissä suurimman haasteen aiheuttivat varhaiskasvattajien mukaan erilaiset säännöt.

Varhaiskasvattajien mukaan haastavat kasvatustilanteet leimaavat jossain määrin lapsia ja niiden kautta lapsi saattoi saada tietynlaisia rooleja. Tuloksissa kuitenkin ilmeni, että varhaiskasvattajat tiedostavat tämän hyvin ja että leimat eivät saisi määrittää lasta liian kokonaisvaltaisesti. Rooleja ja leimoja voitiin käyttää myös pedagogiikan välineenä, jolloin kasvatustilanteiden haasteita ennakoitiin ja sitä kautta jopa ennaltaehkäistiin.