Fiction readers' book search in public library catalogs
Mikkonen, Anna (2017)
Mikkonen, Anna
Tampere University Press
2017
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-08-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0496-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0496-6
Tiivistelmä
Väitöstutkimus tarkastelee kaunokirjallisuuden lukijoiden tapoja etsiä romaaneja digitaalisista kirjastoluetteloista tilanteissa, joissa lähtökohta teosten etsimiselle on epämääräinen tunne löytää "jotain hyvää luettavaa". Tutkimuksen tavoitteena on kuvata kaunokirjallisten teosten hakuprosessia vuorovaikutuksessa käytettävän kirjastoluettelon kanssa, paljastaa tyypillisiä kaunokirjallisuuden hakutapoja digitaalisissa ympäristöissä, tarkentaa ymmärrystä selailevasta hakutavasta paljastamalla kaunokirjallisuuden lukijoiden navigointityylejä digitaalisissa kirjastoluetteloissa, tunnistaa lukijoiden käyttämiä kriteerejä kiinnostaville kaunokirjallisille teoksille sekä kuvata erilaisten kirjallisten mieltymysten yhteyttä teosvalintaprosessiin.
Tutkimusaineisto käsittää kaksi erillistä aineistoa: kyselyaineiston vuodelta 2010 yleisten kirjastojen vaikuttavuuden tutkimiseksi sekä aineiston kontrolloidusta käyttäjätutkimuksesta vuodelta 2012 kaunokirjallisuuden lukijoiden hakutoiminnan tutkimiseksi.
Demografisten ja sosioekonomisten taustamuuttujien sekä lukemisaktiivisuuden yhteyttä kirjojen etsimiseen yleisissä kirjastoissa tarkasteltiin analysoimalla 1000 vastaajan kyselyaineisto lineaarisella regressioanalyysilla. Kaunokirjallisuuden lukijoiden romaanien etsimistapoja digitaalisissa ympäristöissä tarkasteltiin analysoimalla aineisto kontrolloidusta käyttäjätutkimuksesta, jossa 80 kaunokirjallisuuden lukijaa etsi kiinnostavia romaaneja etukäteen suunnitellussa, viidessä erilaisessa hakutehtävässä, jotka jäljittelivät niitä tapoja, joista kaunokirjallisuuden etsimisen on kirjastoissa tyypillisesti todettu alkavan. Hakutehtäviä suorittaessaan osallistujat satunnaistettiin koe-ja kontrolliryhmiin. Koeryhmän osallistujat suorittivat hakutehtävät käyttäen rikastettua kirjastoluetteloa, KirjaSampoa. Kontrolliryhmän osallistujat suorittivat hakutehtävät käyttäen perinteistä kirjastoluetteloa, Satakirjastoa.
Tutkimuksen tulokset kuvaavat kaunokirjallisuuden lukijoiden tyypillisiä hakutapoja romaanien löytämiseksi ja valottavat eroja lukijoiden hakutoiminnassa kahden erilaisen kirjastoluettelon välillä. Tyypillisimmät hakutavat romaanien löytämiseksi olivat haku tiedossa olevan teoksen tai tekijän nimellä sekä selaileva hakutapa. Tutkimustulosten mukaan lukijoiden hakuprosessi onnistui molemmissa kirjastoluetteloissa yhtä hyvin, mutta kirjastoluetteloiden väliset erot olivat vahvasti yhteydessä lukijoiden hakutoimintaan. Tutkimustulosten mukaan kaunokirjallisten teosten etsiminen kirjastoluetteloista monipuolistui huomattavasti, mikäli rikastettuja ominaisuuksia, kuten teosten kansikuvien selailumahdollisuuksia, oli kirjastoluettelossa tarjolla.
Tutkimustulosten mukaan erot lukijoiden kirjallisissa mieltymyksissä sekä aiemmassa lukukokemuksessa näkyivät eroina lukijoiden hakutoiminnassa, muun muassa hakukyselyiden sisällössä, avattujen teossivujen lukumäärässä sekä teossivujen tarkastelemiseen käytetyssä ajassa. Tutkimustulokset osoittavat, että kaunokirjallisuuden lukijoiden hakutoiminnassa yhdistyivät joustavalla tavalla aiemmat lukukokemukset, kirjalliset mieltymykset, kirjastoluettelon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä lukijan hakutekniset taidot.
Tulokset näyttävät, että digitaalisessa ympäristössä onnistunut kaunokirjallisen teoksen löytäminen koostui ennen kaikkea lukijan kyvystä reflektoida omia kirjallisia mieltymyksiä, taidosta sanoittaa nämä mieltymykset hakujärjestelmän ymmärtämälle kielelle ja kyvystä tunnistaa suuresta joukosta mahdollisesti kiinnostava teoksia juuri itseä houkuttelevat teokset.
Tutkimusaineisto käsittää kaksi erillistä aineistoa: kyselyaineiston vuodelta 2010 yleisten kirjastojen vaikuttavuuden tutkimiseksi sekä aineiston kontrolloidusta käyttäjätutkimuksesta vuodelta 2012 kaunokirjallisuuden lukijoiden hakutoiminnan tutkimiseksi.
Demografisten ja sosioekonomisten taustamuuttujien sekä lukemisaktiivisuuden yhteyttä kirjojen etsimiseen yleisissä kirjastoissa tarkasteltiin analysoimalla 1000 vastaajan kyselyaineisto lineaarisella regressioanalyysilla. Kaunokirjallisuuden lukijoiden romaanien etsimistapoja digitaalisissa ympäristöissä tarkasteltiin analysoimalla aineisto kontrolloidusta käyttäjätutkimuksesta, jossa 80 kaunokirjallisuuden lukijaa etsi kiinnostavia romaaneja etukäteen suunnitellussa, viidessä erilaisessa hakutehtävässä, jotka jäljittelivät niitä tapoja, joista kaunokirjallisuuden etsimisen on kirjastoissa tyypillisesti todettu alkavan. Hakutehtäviä suorittaessaan osallistujat satunnaistettiin koe-ja kontrolliryhmiin. Koeryhmän osallistujat suorittivat hakutehtävät käyttäen rikastettua kirjastoluetteloa, KirjaSampoa. Kontrolliryhmän osallistujat suorittivat hakutehtävät käyttäen perinteistä kirjastoluetteloa, Satakirjastoa.
Tutkimuksen tulokset kuvaavat kaunokirjallisuuden lukijoiden tyypillisiä hakutapoja romaanien löytämiseksi ja valottavat eroja lukijoiden hakutoiminnassa kahden erilaisen kirjastoluettelon välillä. Tyypillisimmät hakutavat romaanien löytämiseksi olivat haku tiedossa olevan teoksen tai tekijän nimellä sekä selaileva hakutapa. Tutkimustulosten mukaan lukijoiden hakuprosessi onnistui molemmissa kirjastoluetteloissa yhtä hyvin, mutta kirjastoluetteloiden väliset erot olivat vahvasti yhteydessä lukijoiden hakutoimintaan. Tutkimustulosten mukaan kaunokirjallisten teosten etsiminen kirjastoluetteloista monipuolistui huomattavasti, mikäli rikastettuja ominaisuuksia, kuten teosten kansikuvien selailumahdollisuuksia, oli kirjastoluettelossa tarjolla.
Tutkimustulosten mukaan erot lukijoiden kirjallisissa mieltymyksissä sekä aiemmassa lukukokemuksessa näkyivät eroina lukijoiden hakutoiminnassa, muun muassa hakukyselyiden sisällössä, avattujen teossivujen lukumäärässä sekä teossivujen tarkastelemiseen käytetyssä ajassa. Tutkimustulokset osoittavat, että kaunokirjallisuuden lukijoiden hakutoiminnassa yhdistyivät joustavalla tavalla aiemmat lukukokemukset, kirjalliset mieltymykset, kirjastoluettelon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä lukijan hakutekniset taidot.
Tulokset näyttävät, että digitaalisessa ympäristössä onnistunut kaunokirjallisen teoksen löytäminen koostui ennen kaikkea lukijan kyvystä reflektoida omia kirjallisia mieltymyksiä, taidosta sanoittaa nämä mieltymykset hakujärjestelmän ymmärtämälle kielelle ja kyvystä tunnistaa suuresta joukosta mahdollisesti kiinnostava teoksia juuri itseä houkuttelevat teokset.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4991]