Prekarisaatio : katsaus prekarisaatioilmiöön sekä analyysi suomalaisesta prekaaridiskurssista 2000-luvulla
Harju, Sanna (2017)
2017
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706282145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706282145
Tiivistelmä
English abstract:
In the 2000s, the precarization phenomenon has been discussed and written about quite a lot in various contexts, most commonly in relation to work and changing working conditions. Part of the discussion is research-oriented and critical while the other perspective is more involved and focused around opinions and political views. In my master thesis I use both literature review and article analysis as ways in order to find out how precarization is approached in written text. I examine whether there exists some kind of cohesive view of the precarization phenomenon or more like several contradicting definitions and views. I specifically aim to answer the question about what the Finnish precarization discourse is like, while also briefly covering some global perspectives. As an empirical sample of precarisation discourse I am using 11 Finnish written articles.
I also tell about the changes of working life, societal and social policy changes that have taken place in the 2000s at the global level and are considered to be linked to precarization. I approach the precarization phenomenon and development primarily from the perspective of working life and welfare state viewpoints but also noticing globally ongoing larger processes. In my work I also consider some sneak peak into national statistical data. As a critical side note, there rises up some questioning towards statistical data, which according to many actors fades out the precarization phenomenon and its empirical basis.
My thesis is a qualitative theoretical study that consists of two parts; a fairly extensive literature review and an empirical analysis of 11 finnish articles. The selected research methods are theoretical review, conceptual analysis, thematization, analysis of the content and theoretical study. By using these methods I am trying to designate the overall picture formed by the Finnish precarious discourse and what are the actors behind the scene. The results of the study are discussed in the text but also presented with some theoretical schemes and figures.
Tiivistelmä:
Prekarisaation ilmiöstä on puhuttu ja kirjoitettu 2000-luvun puolella melko paljon erilaisissa asiayhteyksissä, useimmiten jollain tavalla liittyen työhön ja muuttuneisiin työolosuhteisiin. Osa keskustelusta on tutkimuksellista ja kriittistä, osa enemmän mielipiteenomaista ja poliittisesti kantaa ottavaa. Gradussani lähden sekä kirjallisuuskatsauksen että artikkelianalyysin keinoin selvittämään, millä tavoin prekarisaatiota käsitellään erityisesti kirjoitetuissa teksteissä. Tutkin, löytyykö prekarisaatioilmiöstä jonkunlaista näkemyksellistä yhtenäisyyttä vai esimerkiksi toisistaan paljonkin poikkeavia määrittelyjä ja näkökantoja. Etsin vastausta erityisesti siihen, mitä suomalainen prekaaridiskurssi on sivuten keskustelua myös globaalilla tasolla. Empiirisenä otoksena työssäni on 11 suomalaisen artikkelin analyysi.
Kerron myös 2000-luvun työelämän, väljemmin yhteiskunnallisista ja sosiaalipoliittisista globaalin tason muutoksista, joihin prekarisaation voidaan nähdä kytkeytyvän. Esitän prekarisaatiokehitystä ja -ilmiötä erityisesti työelämän ja hyvinvointivaltion, mutta laajemmin myös globaalin tason kehityskulkujen kautta. Huomioin myös aihetta koskevan kansallisen tilastotiedon, johon luodaan suppea silmäys. Kriittisenä sivujuonteena mukana kulkee aineistosta esiin nouseva kyseenalaistus saatavilla olevalle tilastotiedolle, jonka useat tahot nykyisellään näkevät häivyttävän prekarisaation ilmiötä ja ilmiön kokemuksellista pohjaa.
Työni on laadullinen teoreettinen tutkimus, joka koostuu kahdesta osasta; laajahkosta kirjallisuuskatsauksesta sekä 11 artikkelin empiirisestä analyysista. Tutkimusmenetelmiä gradussa ovat teoreettinen katsaus, laadullinen tutkimus, käsiteanalyysi, sisällön teemoittelu, -erittely, -analyysi sekä teoreettinen tutkimusote. Näiden menetelmien avulla tutkin, minkälainen kokonaiskuva suomalaisesta prekaaridiskurssista muodostuu ja mitkä tekijät ilmiötä määrittävät. Tutkimuksen tuloksia esitän teoreettisina kaavioina ja kuvioina sekä näihin liittyvinä pohdintoina.
In the 2000s, the precarization phenomenon has been discussed and written about quite a lot in various contexts, most commonly in relation to work and changing working conditions. Part of the discussion is research-oriented and critical while the other perspective is more involved and focused around opinions and political views. In my master thesis I use both literature review and article analysis as ways in order to find out how precarization is approached in written text. I examine whether there exists some kind of cohesive view of the precarization phenomenon or more like several contradicting definitions and views. I specifically aim to answer the question about what the Finnish precarization discourse is like, while also briefly covering some global perspectives. As an empirical sample of precarisation discourse I am using 11 Finnish written articles.
I also tell about the changes of working life, societal and social policy changes that have taken place in the 2000s at the global level and are considered to be linked to precarization. I approach the precarization phenomenon and development primarily from the perspective of working life and welfare state viewpoints but also noticing globally ongoing larger processes. In my work I also consider some sneak peak into national statistical data. As a critical side note, there rises up some questioning towards statistical data, which according to many actors fades out the precarization phenomenon and its empirical basis.
My thesis is a qualitative theoretical study that consists of two parts; a fairly extensive literature review and an empirical analysis of 11 finnish articles. The selected research methods are theoretical review, conceptual analysis, thematization, analysis of the content and theoretical study. By using these methods I am trying to designate the overall picture formed by the Finnish precarious discourse and what are the actors behind the scene. The results of the study are discussed in the text but also presented with some theoretical schemes and figures.
Tiivistelmä:
Prekarisaation ilmiöstä on puhuttu ja kirjoitettu 2000-luvun puolella melko paljon erilaisissa asiayhteyksissä, useimmiten jollain tavalla liittyen työhön ja muuttuneisiin työolosuhteisiin. Osa keskustelusta on tutkimuksellista ja kriittistä, osa enemmän mielipiteenomaista ja poliittisesti kantaa ottavaa. Gradussani lähden sekä kirjallisuuskatsauksen että artikkelianalyysin keinoin selvittämään, millä tavoin prekarisaatiota käsitellään erityisesti kirjoitetuissa teksteissä. Tutkin, löytyykö prekarisaatioilmiöstä jonkunlaista näkemyksellistä yhtenäisyyttä vai esimerkiksi toisistaan paljonkin poikkeavia määrittelyjä ja näkökantoja. Etsin vastausta erityisesti siihen, mitä suomalainen prekaaridiskurssi on sivuten keskustelua myös globaalilla tasolla. Empiirisenä otoksena työssäni on 11 suomalaisen artikkelin analyysi.
Kerron myös 2000-luvun työelämän, väljemmin yhteiskunnallisista ja sosiaalipoliittisista globaalin tason muutoksista, joihin prekarisaation voidaan nähdä kytkeytyvän. Esitän prekarisaatiokehitystä ja -ilmiötä erityisesti työelämän ja hyvinvointivaltion, mutta laajemmin myös globaalin tason kehityskulkujen kautta. Huomioin myös aihetta koskevan kansallisen tilastotiedon, johon luodaan suppea silmäys. Kriittisenä sivujuonteena mukana kulkee aineistosta esiin nouseva kyseenalaistus saatavilla olevalle tilastotiedolle, jonka useat tahot nykyisellään näkevät häivyttävän prekarisaation ilmiötä ja ilmiön kokemuksellista pohjaa.
Työni on laadullinen teoreettinen tutkimus, joka koostuu kahdesta osasta; laajahkosta kirjallisuuskatsauksesta sekä 11 artikkelin empiirisestä analyysista. Tutkimusmenetelmiä gradussa ovat teoreettinen katsaus, laadullinen tutkimus, käsiteanalyysi, sisällön teemoittelu, -erittely, -analyysi sekä teoreettinen tutkimusote. Näiden menetelmien avulla tutkin, minkälainen kokonaiskuva suomalaisesta prekaaridiskurssista muodostuu ja mitkä tekijät ilmiötä määrittävät. Tutkimuksen tuloksia esitän teoreettisina kaavioina ja kuvioina sekä näihin liittyvinä pohdintoina.