"Tädit pitää tärkeänä että kädet pitää pestä" : käsityksiä lastentarhanopettajasta internet- ja sanomalehtikeskusteluissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä lastentarhanopettajasta ilmenee internet- ja sanomalehtikeskusteluissa. Tutkimus on ajankohtainen uuden varhaiskasvatuslain astuttua voimaan vuonna 2015. Aineistona toimivat Suomi24- ja Vauva.fi -sivustojen keskustelupalstat sekä Helsingin Sanomien kolumnit, pääkirjoitukset ja mielipidekirjoitukset vuosilta 2015 ja 2016. Yhteensä aineistoon valikoitui 276 kirjoitusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu lastentarhanopettajaa ja varhaiskasvatusta käsittelevistä asiakirjoista, tieteellisistä julkaisuista ja muusta kirjallisuudesta. Tutkimusmenetelmänä oli diskurssianalyysi, sillä tavoitteena oli selvittää kommenttien taustalla vaikuttavia käsityksiä ja sitä, miten kirjoittajat puheellaan rakentavat ja uusintavat sosiaalista todellisuutta. Käsitykset ovat tulkittavissa kirjoittajien käyttämistä sanoista ja ilmauksista. Tutkimuksessa tarkasteltiin keskustelupalstojen kommentteja ja sanomalehtikirjoituksia, sillä pyrkimyksenä oli saada yleinen kuva siitä, millä tavalla ihmiset puhuvat aiheesta ilman, että siitä kysytään heiltä suoraan.

Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten lastentarhanopettajasta puhutaan internet- ja sanomalehtikeskusteluissa? 2. Millaisena lastentarhanopettajan ammatti näyttäytyy internet- ja sanomalehtikeskusteluissa? Ensimmäinen tutkimuskysymys kohdistui nimityksiin, joita käytettiin lastentarhanopettajasta puhuttaessa. Nimityksistä muodostettiin seitsemän luokkaa, jotka esiintyivät aineistossa seuraavassa järjestyksessä yleisimmästä harvinaisimpaan: hoitaja, työntekijä, lastentarhanopettaja, täti, aikuinen, kasvattaja ja ohjaaja. Toinen tutkimuskysymys keskittyi lastentarhanopettajan työtä koskeviin käsityksiin. Aineiston pohjalta muodostettiin kuusi tulkintarepertuaaria, jotka kuvaavat ihmisten käyttämiä puhetapoja. Tulkintarepertuaarit esiintyivät seuraavassa järjestyksessä yleisimmästä harvinaisimpaan: puolustava, moittiva, kyseenalaistava, arvostava, neutraali ja odotuksia asettava.

Tutkimuksen perusteella ei voida varmuudella sanoa, mistä epätarkkojen ammattinimitysten käyttäminen johtuu. Yleisimmän nimityksen eli hoitajan käyttö voi viitata siihen, että ihmiset luulevat kaikkien päiväkodissa työskentelevien olevan koulutukseltaan ja työnkuvaltaan lastenhoitajia. Näyttääkin siltä, että varhaiskasvatuksen käsitetään edelleen olevan lähinnä päivähoitoa, jonka pedagogista tehtävää ei täysin ymmärretä. Epätarkkojen nimitysten käyttö voi johtua tietämättömyyden lisäksi viitsimättömyydestä. Muut nimitykset ovat lyhyydessään mahdollisesti helpompia käyttää kuin lastentarhanopettaja. Eri tulkintarepertuaareissa lastentarhanopettajalle rakentui erilaisia positioita. Esimerkiksi moittivassa repertuaarissa lastentarhanopettaja näyttäytyi ammattitaidottomana, kun taas puolustavassa repertuaarissa lastentarhanopettaja esiintyi selviytyjänä, jonka toimintaa ohjaa kokemuksen ja koulutuksen tuoma ammattitaito. Moittivan ja puolustavan tulkintarepertuaarin yleisyys aineistossa kertoo lastentarhanopettajan ammatin epäprofessionaalisesta asemasta. Tutkimuksen tulosten perusteella sekä varhaiskasvatuksen tehtävää että päiväkodin eri ammattiryhmien työnkuvia ja vastuualueita tulisi selkiyttää.