Lastentarhanopettajien omien tunteiden säätelykeinot lasten kanssa päiväkodissa työskennellessä
Sirvio, Katja (2017)
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706272124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706272124
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella lastentarhanopettajien käyttämiä positiivisten ja negatiivisten tunteiden säätelykeinoja heidän työskennellessä lasten kanssa päiväkodissa. Lisäksi tutkittiin, millaisia tekijöitä lastentarhanopettajat liittävät tunteiden ilmaisuun. Tutkimuksia, jotka keskittyvät lastentarhanopettajien tunteiden säätelykeinoihin, ei ole Suomessa aiemmin tehty pro gradu tutkielmaa laajempia. Tunteiden säätelyyn liittyvästä tutkimuksesta suomalaisessa kasvatuskontekstissa on kaiken kaikkiaan vähän. Kansainvälisesti tunteiden säätelykeinoja on tutkittu koulukontekstissa. Aiheen tutkimiselle on täten selvä tarve. Teoriassa hyödynsin Grossin (1998a) tunteiden säätelyn prosessimallia. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin keväällä 2017.
Tutkimuksen aineiston tuottivat kahdeksan lastentarhanopettaja, jotka työskentelivät päiväkodeissa Pirkanmaalla. Tutkimusaineisto koostui lastentarhanopettajien yhden työviikon ajan pitämästä tunnepäiväkirjasta sekä sen jälkeen suoritetuista yksilöhaastatteluista. Sekä päiväkirja-aineisto että haastattelut analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysillä luokittelemalla. Lastentarhanopettajien tunteiden säätelykeinot jakautuivat positiivisten ja negatiivisten tunteiden säätelykeinojen luokkiin. Positiivisia tunteita ylläpidettiin ja vahvistettiin reaktiosidonnaisin keinoin. Negatiivisia tunteita säädeltiin ennaltaehkäisevästi ennakoimalla tunnetta ja reaktiosidonnaisin keinoin, jolloin tunteeseen reagoimista muutettiin. Ennakoivat ja reaktiosidonnaiset säätelykeinot luokiteltiin kolmeen luokkaan, joita olivat toiminnan säätelykeinot, pedagogiset säätelykeinot sekä kognitiiviset säätelykeinot.
Tunnekuohun vallassa ilmaistuja tunteita ei pidetty lastentarhanopettajan ammatilliseen käytökseen kuuluvina, vaan säätelyn kohteena. Lastentarhanopettajien kertomista tunteiden säätelyn tavoitteista muodostettiin ihanteelliseen tunteiden ilmaisuun liitettyjen tekijöiden kuvaus. Ihanteellisesti tunteitaan ilmaisevaan lastentarhanopettajakuvaan liitettiin tunteiden säätely tietoisesti ja tilanteeseen sopivasti lapselle esimerkkinä toimien. Ihanteeseen liitettiin kulttuurissa vaikuttavat tunnesäännöt, jotka luovat käsityksen siitä, mitä tunteita on sallittu ilmaista ja mitä ei. Tutkimustuloksiin perustuen voidaan sanoa lastentarhanopettajien kohtaavan useita eri tunteiden säätelyä vaativia tilanteita päivän aikana. Näiden tunteita herättävin tilanteiden ennakointi ja tunteita herättävässä tilanteessa ammatillisesti reagoiminen ovat työssäjaksamisen kannalta keskeistä. Työyhteisössä käytävä avoin keskustelu tunteiden ilmaisusta edistää työhyvinvointia, joten tutkimuksen perusteella voidaankin esittää avoimen tunteiden ilmaisuun liittyvän keskustelutarpeen tiedostamista. Tähän pohjautuen voidaan ehdottaa päiväkodinjohtajille tunteiden ilmaisuun liittyvän keskustelun avaamista omissa yksiköissä.
Tutkimuksen aineiston tuottivat kahdeksan lastentarhanopettaja, jotka työskentelivät päiväkodeissa Pirkanmaalla. Tutkimusaineisto koostui lastentarhanopettajien yhden työviikon ajan pitämästä tunnepäiväkirjasta sekä sen jälkeen suoritetuista yksilöhaastatteluista. Sekä päiväkirja-aineisto että haastattelut analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysillä luokittelemalla. Lastentarhanopettajien tunteiden säätelykeinot jakautuivat positiivisten ja negatiivisten tunteiden säätelykeinojen luokkiin. Positiivisia tunteita ylläpidettiin ja vahvistettiin reaktiosidonnaisin keinoin. Negatiivisia tunteita säädeltiin ennaltaehkäisevästi ennakoimalla tunnetta ja reaktiosidonnaisin keinoin, jolloin tunteeseen reagoimista muutettiin. Ennakoivat ja reaktiosidonnaiset säätelykeinot luokiteltiin kolmeen luokkaan, joita olivat toiminnan säätelykeinot, pedagogiset säätelykeinot sekä kognitiiviset säätelykeinot.
Tunnekuohun vallassa ilmaistuja tunteita ei pidetty lastentarhanopettajan ammatilliseen käytökseen kuuluvina, vaan säätelyn kohteena. Lastentarhanopettajien kertomista tunteiden säätelyn tavoitteista muodostettiin ihanteelliseen tunteiden ilmaisuun liitettyjen tekijöiden kuvaus. Ihanteellisesti tunteitaan ilmaisevaan lastentarhanopettajakuvaan liitettiin tunteiden säätely tietoisesti ja tilanteeseen sopivasti lapselle esimerkkinä toimien. Ihanteeseen liitettiin kulttuurissa vaikuttavat tunnesäännöt, jotka luovat käsityksen siitä, mitä tunteita on sallittu ilmaista ja mitä ei. Tutkimustuloksiin perustuen voidaan sanoa lastentarhanopettajien kohtaavan useita eri tunteiden säätelyä vaativia tilanteita päivän aikana. Näiden tunteita herättävin tilanteiden ennakointi ja tunteita herättävässä tilanteessa ammatillisesti reagoiminen ovat työssäjaksamisen kannalta keskeistä. Työyhteisössä käytävä avoin keskustelu tunteiden ilmaisusta edistää työhyvinvointia, joten tutkimuksen perusteella voidaankin esittää avoimen tunteiden ilmaisuun liittyvän keskustelutarpeen tiedostamista. Tähän pohjautuen voidaan ehdottaa päiväkodinjohtajille tunteiden ilmaisuun liittyvän keskustelun avaamista omissa yksiköissä.