Puolustusministeriön hallinnonalan digitalisaation ohjaus

Abstract

Tässä tutkielmassa perehdytään Puolustushallinnon digitalisaatioon ja niihin keinoihin, joita puolustusministeriöllä on hallinnonalan digitalisaation ohjaukseen käytettävissään. Tavoitteena on selvittää miten eri hallinnollisen ohjauksen keinot soveltuvat puolustusministeriön hallinnonalan digitalisaation ohjaukseen, sekä kartoittaa niitä keinoja, joita puolustusministeriöllä on hallinnonalan digitalisaation ohjaukseen käytettävissään. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää sisältyykö digitalisaation ohjaukseen joitain erityispiirteitä. Tutkielman keskeisenä tutkimuskysymyksenä on: Minkälaisin ohjauskeinoin puolustusministeriö voi ohjata hallinnonalansa digitalisaatiota? Vastauksia lähdetään etsimään kvalitatiivisen haastattelututkimuksen keinoin.

Tutkielman teoriaosuus muodostuu digitalisaation ja valtionhallinnon ohjauksen käsitteiden ympärille. Digitalisaation ympärillä tehtävä tutkimus on vielä varsin uutta, ja Suomessa digitalisaation ja sen eri muotojen tutkimus ja teoretisointi ovatkin yleistyneet vasta 2010-luvulla. Merkittävä harppaus suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiossa tapahtui vuonna 2015, kun pääministeri Juha Sipilän hallitus nosti digitalisaation hallitusohjelmaan, tehden julkisten palveluiden digitalisaatiosta yhden hallitusohjelmassa määritellyistä kärkihankkeista. Myös tutkijat ovat yhtä mieltä digitalisaation merkittävästä roolista teknologian, talouden ja politiikankin kentillä, ja digitalisaatio nähdäänkin tutkijoiden keskuudessa suurimpana taloudellisen kehityksen siivittäjänä sitten teollisen vallankumouksen. Vaikka digitalisaatio linkitetäänkin vahvasti teknologiaan sekä tieto- ja viestintäteknologian ratkaisuihin, on digitalisaatio ennen kaikkea prosessien ja toiminnan muutosta, sekä hallinnon kehittämistä. Valtionhallinnon ohjausta sen sijaan on tutkittu ja teoretisoitu laajemmin. Puolustushallinnon ohjauksen ollessa osa laajempaa valtionhallinnon ohjauksen kokonaisuutta, on valtionhallinnon ohjauksen käsitteeseen ja erityisesti valtionhallinnossa esiintyviin ohjauskeinoihin perehtyminen tämän tutkimuksen kannalta olennaista.

Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus ja tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää puolustushallinnon virkamiestä huhti-toukokuussa 2017. Tutkimuksen keskeiset tulokset liittyvät tulosohjauksen hyödyntämiseen Puolustushallinnon digitalisaation keskeisimpänä ohjauksen keinona. Empiirisen aineiston perusteella voi todeta, että digitalisaatiota tulee ohjata kuten muutakin hallinnonalan toimintaa. Tulosohjauksen ollessa Puolustushallinnon toiminnan keskeisin ohjauskeino, soveltuu tulosohjauksen keinot siten myös Puolustushallinnon digitalisaation ohjaukseen. Empiirisen aineiston mukaan digitalisaatio ei tarvitse uudenlaisia ohjauksen keinoja tai mekanismeja, mutta olemassa olevia ohjauskeinoja tulisi pyrkiä käyttämään uusilla tavoilla, entistä yksityiskohtaisemmin ja kohdennetummin.