Kohti eheää perusopetusta : Dokumenttianalyysi vuosien 1970, 1994 ja 2014 opetussuunnitelmien perusteista
Tulasalo, Jarmo (2017)
Tulasalo, Jarmo
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706262113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706262113
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja vertailla kolmesta peruskoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista koostetun aineiston pohjalta, millaisia merkityksiä eheyttämiselle ja integroimiselle on annettu sekä millä tavalla eheytettyä ja integroitua opetusta on viime vuosikymmeninä toteutettu. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, miten vuonna 2014 valmistuneen ja syksyllä 2016 käyttöönotetun opetussuunnitelman perusteissa esitellyt ajatukset ilmiöoppimisesta, laaja-alaisesta osaamisesta ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista ovat todellisuudessa syntyneet. Tutkimusaineisto koostettiin olemassa olevista kirjallisista dokumenteista, valtakunnallisista opetussuunnitelmien perusteista, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusmenetelmänä käytetyn dokumenttianalyysin mukaisesti tavoitteena oli järjestelmällisesti luoda omia tulkintoja ja kuvauksia tutkittavasta aineistoista.
Tutkimustuloksissa eheyttämistä käsiteltiin kolmesta erilaisesta näkökulmasta: opettajan, oppilaan ja oppisisältöjen. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena oli huomata moderniksi oletettujen eheyttämisen ajatusten olleen olemassa jo vuoden 1970 peruskoulu-uudistuksesta lähtien. Tällöin kaikki eheyttämisen tavoitteet olivat kauaskantoisia ja tähtäsivät kohti integroitua opetussuunnitelmaa, kuitenkin pyrkien antamaan myös konkreettisia ehdotuksia sen suhteen, miten integroitu oppiaines tulisi järjestää. Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteiden kohdalla eheyttämisen tavoitteista oli vaikeaa saada selvää kokonaiskuvaa, kun sitä tapahtui lähinnä irrallisten aihekokonaisuuksien kautta. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa eheyttämisen avulla tavoitellaan yhtenäistä perusopetuksen toimintakulttuuria, mutta sen täysimittainen toteutuminen vaatii kunta- ja koulukohtaiselta opetussuunnittelulta merkittäviä tarkennuksia.
Tutkimuksen johtopäätöksissä esitellään neljä mahdollista mallia tulevaisuuden perusopetukselle opetussuunnitelmatyön näkökulmasta. Mikäli kaikille suomalaisille koululaisille riippumatta heidän sosioekonomisesta taustastaan halutaan jatkossa taata yhtä laadukas perusopetus kuin tähän asti, on tämän tutkimuksen perusteella lähdettävä kehittämään tulevaisuuden perusopetusta kohti eheytetyn opetussuunnitelman mallia. Muuttamalla etenkin paikallisen opetussuunnittelun painopistettä eheyttävään suuntaan, saadaan oppilaitoksista luotua yhteisöllisempiä paikkoja, joissa niin lapset kuin aikuisetkin voivat ja viihtyvät paremmin. Tämä vaatii kunnilta vahvaa muutosjohtamista ja henkilökunnan koulutusta sekä ennen kaikkea asenneilmaston muuttumista. Eheytetyn opetussuunnitelman seurauksena olisivat koulutoimen niukat resurssit tehokkaimmin hyödynnettävissä, ilman että perusopetuksen tulevaisuus vaarantuu.
Tutkimustuloksissa eheyttämistä käsiteltiin kolmesta erilaisesta näkökulmasta: opettajan, oppilaan ja oppisisältöjen. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena oli huomata moderniksi oletettujen eheyttämisen ajatusten olleen olemassa jo vuoden 1970 peruskoulu-uudistuksesta lähtien. Tällöin kaikki eheyttämisen tavoitteet olivat kauaskantoisia ja tähtäsivät kohti integroitua opetussuunnitelmaa, kuitenkin pyrkien antamaan myös konkreettisia ehdotuksia sen suhteen, miten integroitu oppiaines tulisi järjestää. Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteiden kohdalla eheyttämisen tavoitteista oli vaikeaa saada selvää kokonaiskuvaa, kun sitä tapahtui lähinnä irrallisten aihekokonaisuuksien kautta. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa eheyttämisen avulla tavoitellaan yhtenäistä perusopetuksen toimintakulttuuria, mutta sen täysimittainen toteutuminen vaatii kunta- ja koulukohtaiselta opetussuunnittelulta merkittäviä tarkennuksia.
Tutkimuksen johtopäätöksissä esitellään neljä mahdollista mallia tulevaisuuden perusopetukselle opetussuunnitelmatyön näkökulmasta. Mikäli kaikille suomalaisille koululaisille riippumatta heidän sosioekonomisesta taustastaan halutaan jatkossa taata yhtä laadukas perusopetus kuin tähän asti, on tämän tutkimuksen perusteella lähdettävä kehittämään tulevaisuuden perusopetusta kohti eheytetyn opetussuunnitelman mallia. Muuttamalla etenkin paikallisen opetussuunnittelun painopistettä eheyttävään suuntaan, saadaan oppilaitoksista luotua yhteisöllisempiä paikkoja, joissa niin lapset kuin aikuisetkin voivat ja viihtyvät paremmin. Tämä vaatii kunnilta vahvaa muutosjohtamista ja henkilökunnan koulutusta sekä ennen kaikkea asenneilmaston muuttumista. Eheytetyn opetussuunnitelman seurauksena olisivat koulutoimen niukat resurssit tehokkaimmin hyödynnettävissä, ilman että perusopetuksen tulevaisuus vaarantuu.