Rikekäyttäytymisen yhteys koulumenestykseen 9.-luokkalaisilla
Multisilta, Varpu (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Multisilta, Varpu
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706262095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706262095
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten rikekäyttäytyminen on yhteydessä kaikkien aineiden keskiarvoon ja onko yhteys erilainen pojilla kuin tytöillä. Käytöshäiriöt ovat yksi tavallisimmista nuoruuden mielenterveyden häiriöistä, joten ei ole yhdentekevää, kuinka niihin ympäröivän yhteiskunnan, erityisesti koulun, puolelta suhtaudutaan. Toisaalta myös peruskoulun päättöarvosanalla on suuri merkitys nuoren jatkokoulutukseen pääsyn kannalta. Pienetkin erot päättötodistuksen keskiarvossa voivat olla jatkokoulutuspaikan saamisen kannalta kohtalokkaita.
Tutkimusaineistoni on osa Nuorten mielenterveys -kohorttitutkimuksessa kerättyä poikkileikkausaineistoa. Projektissa tutkitaan nuorten mielenterveyden häiriöiden epidemologiaa ja häiriöiltä suojaavia tekijöitä. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat tamperelaiset suomenkielisten koulujen yhdeksäsluokkalaiset (N=1 292). Aineisto kerättiin 2012-2013.
Analysoin aineistoa lineaarisen hierarkkisen regressionanalyysin avulla. Selitettävänä muuttujana analyysissä on kaikkien aineiden keskiarvo ja selittävänä muuttujana rikekäyttäytyminen. Taustamuuttujina käytän perheen sosiaaliseen taustaan liittyviä tekijöitä: äidin ja isän koulutustaustaa, perheen työttömyystilannetta ja perherakennetta sekä koulutyöhön liittyviä tekijöitä, kouluviihtyvyyttä ja kokemusta työmäärästä. Lisäksi tutkin sukupuolen interaktiovaikutusta simple slope -analyysin avulla.
Saadut tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Koulumenestystä pystytään selittämään suurelta osin nuoren perheeseen liittyvillä tekijöillä. Kun nämä tekijät on kontrolloitu, käy-töshäiriöoireilulla ja koulumenestyksellä on havaittavissa negatiivinen yhteys, eli käytöshäiriöoireilun lisääntyessä koulumenestys heikkenee. Tulosten mukaan tytöillä rikekäyttäytyminen heikentää koulumenestystä selvästi poikia enemmän. Rikekäyttäytyminen vaikuttaa siis koulumenestykseen eri tavalla eri sukupuolilla.
Tämä tutkielma tuo käytöshäiriöiden terveystieteelliseen tutkimukseen sosiaalipsykologisen näkökulman. Se kiinnittää huomion niihin normeihin ja rajoitteisiin, joita kouluympäristössä vallitsee, ja jotka rajoittavat psyykkisestä pahoinvoinnista kärsivää nuorta eri tavalla riippuen siitä kumpaa sukupuolta hän on.
Tutkimusaineistoni on osa Nuorten mielenterveys -kohorttitutkimuksessa kerättyä poikkileikkausaineistoa. Projektissa tutkitaan nuorten mielenterveyden häiriöiden epidemologiaa ja häiriöiltä suojaavia tekijöitä. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat tamperelaiset suomenkielisten koulujen yhdeksäsluokkalaiset (N=1 292). Aineisto kerättiin 2012-2013.
Analysoin aineistoa lineaarisen hierarkkisen regressionanalyysin avulla. Selitettävänä muuttujana analyysissä on kaikkien aineiden keskiarvo ja selittävänä muuttujana rikekäyttäytyminen. Taustamuuttujina käytän perheen sosiaaliseen taustaan liittyviä tekijöitä: äidin ja isän koulutustaustaa, perheen työttömyystilannetta ja perherakennetta sekä koulutyöhön liittyviä tekijöitä, kouluviihtyvyyttä ja kokemusta työmäärästä. Lisäksi tutkin sukupuolen interaktiovaikutusta simple slope -analyysin avulla.
Saadut tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Koulumenestystä pystytään selittämään suurelta osin nuoren perheeseen liittyvillä tekijöillä. Kun nämä tekijät on kontrolloitu, käy-töshäiriöoireilulla ja koulumenestyksellä on havaittavissa negatiivinen yhteys, eli käytöshäiriöoireilun lisääntyessä koulumenestys heikkenee. Tulosten mukaan tytöillä rikekäyttäytyminen heikentää koulumenestystä selvästi poikia enemmän. Rikekäyttäytyminen vaikuttaa siis koulumenestykseen eri tavalla eri sukupuolilla.
Tämä tutkielma tuo käytöshäiriöiden terveystieteelliseen tutkimukseen sosiaalipsykologisen näkökulman. Se kiinnittää huomion niihin normeihin ja rajoitteisiin, joita kouluympäristössä vallitsee, ja jotka rajoittavat psyykkisestä pahoinvoinnista kärsivää nuorta eri tavalla riippuen siitä kumpaa sukupuolta hän on.