Kehitysvammaisuus ja kuntoutus : Tapaustutkimus eräästä kuntoutusyksiköstä
Saarinen, Tuula (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Saarinen, Tuula
2017
Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Human Services
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706262094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706262094
Tiivistelmä
Kuntoutusyksikön palvelut kohdentuvat kehitysvammaisille henkilöille sekä henkilöille, joilla on ongelmia toiminnan ohjauksessa, oppimisessa, ymmärtämisessä, kommunikoinnissa sekä sosiaalisessa selviytymisessä. Asiakkaiden kuntoutusjaksolle tulon syyt ovat hyvin moninaiset ja kuntoutujien ikä vaihtelee lapsista aikuisikäisiin kuntoutujiin.
Tämän pro gradu tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä oli kuntoutujan ja/tai omaisen kokemus kuntoutusjakson vaikuttavuudesta. Millainen oli kuntoutujan tilanne kuntoutusjaksolle tullessa ja kuntoutusjakson loputtua? Saavutettiinko kuntoutusjaksolla tavoitteen mukainen lopputulos? Minkälaisia kokemuksia kuntoutusjakso antoi kuntoutujalle ja/tai omaiselle?
Vaikuttavuuden arvioinnilla tavoitellaan muutosta, selvitetään kuinka hyvin on onnistuttu tavoitteiden saavuttamisessa sekä halutun muutoksen aikaansaamisessa.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet lähetettiin kuntoutusjaksolla vuosina 2014 - 2015 olleille 35 kuntoutujalle/omaiselle. Palauttamisesta lähetettiin vielä uusintakirje noin kahden kuukauden kuluttua alkuperäisen kyselykirjeen lähettämisestä.
Vastausprosentti oli 28,57 %. Vastaajista 80 % oli omaisia. 80 % kuntoutujista oli poikia tai miespuolisia henkilöitä. Kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelivat 8 pv - yli 6 kk:n. Kuntoutusjaksolle tulon syyt olivat hyvin moninaiset, mutta päällimmäisenä esille nousivat toimintakykyyn ja käyttäytymiseen liittyvät seikat. Kuntoutusjakson tarpeellisena koki 40 % vastaajista. 10 % vastaajista koki kuntoutusjakson hyvänä. 30 % koki kuntoutusjakson melko hyvänä ja 20 % vastaajista koki, ettei kuntoutusjaksolla ollut mitään vaikutusta. Nykytilanne oli kyselylomakkeen palauttamisen jälkeen 60 % edelleen parempi kuin ennen kuntoutusta. 40 % tilanne oli vaihteleva, ennallaan tai huomattavasti huonompi. Kuntoutussuunnitelma oli toteutunut kuntoutusjakson jälkeen 40 % kohdalla kokonaan, osittain 40 % kohdalla ja 20 % vastaajista ei vastannut kyseiseen kysymykseen. Tutkimukseen osallistujien kokemusten kautta tavoitteena on saada kehittämiskohteita kuntoutusjaksolle.
Tämän pro gradu tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä oli kuntoutujan ja/tai omaisen kokemus kuntoutusjakson vaikuttavuudesta. Millainen oli kuntoutujan tilanne kuntoutusjaksolle tullessa ja kuntoutusjakson loputtua? Saavutettiinko kuntoutusjaksolla tavoitteen mukainen lopputulos? Minkälaisia kokemuksia kuntoutusjakso antoi kuntoutujalle ja/tai omaiselle?
Vaikuttavuuden arvioinnilla tavoitellaan muutosta, selvitetään kuinka hyvin on onnistuttu tavoitteiden saavuttamisessa sekä halutun muutoksen aikaansaamisessa.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet lähetettiin kuntoutusjaksolla vuosina 2014 - 2015 olleille 35 kuntoutujalle/omaiselle. Palauttamisesta lähetettiin vielä uusintakirje noin kahden kuukauden kuluttua alkuperäisen kyselykirjeen lähettämisestä.
Vastausprosentti oli 28,57 %. Vastaajista 80 % oli omaisia. 80 % kuntoutujista oli poikia tai miespuolisia henkilöitä. Kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelivat 8 pv - yli 6 kk:n. Kuntoutusjaksolle tulon syyt olivat hyvin moninaiset, mutta päällimmäisenä esille nousivat toimintakykyyn ja käyttäytymiseen liittyvät seikat. Kuntoutusjakson tarpeellisena koki 40 % vastaajista. 10 % vastaajista koki kuntoutusjakson hyvänä. 30 % koki kuntoutusjakson melko hyvänä ja 20 % vastaajista koki, ettei kuntoutusjaksolla ollut mitään vaikutusta. Nykytilanne oli kyselylomakkeen palauttamisen jälkeen 60 % edelleen parempi kuin ennen kuntoutusta. 40 % tilanne oli vaihteleva, ennallaan tai huomattavasti huonompi. Kuntoutussuunnitelma oli toteutunut kuntoutusjakson jälkeen 40 % kohdalla kokonaan, osittain 40 % kohdalla ja 20 % vastaajista ei vastannut kyseiseen kysymykseen. Tutkimukseen osallistujien kokemusten kautta tavoitteena on saada kehittämiskohteita kuntoutusjaksolle.