Vapaata ääntä etsimässä : Linklater-äänikoulutuksen vaikutukset puheäänen perkeptuaalisiin ja akustisiin piirteisiin
Pettersson, Liisi (2017)
Pettersson, Liisi
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706262089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706262089
Tiivistelmä
Linklater-harjoitusmenetelmä on laajasti näyttelijänkoulutuksessa käytetty ääniharjoitusmenetelmä, joka tähtää luonnollisen äänen vapauttamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten äänen vapautuminen ilmenee äänen perkeptuaalisissa ja akustisissa piirteissä, ja onko viiden viikon mittaisella harjoitusjaksolla vaikutusta yliopisto-opiskelijoiden äänenlaatuun.
Linklater-harjoitusmenetelmä perustuu harjoituksiin, joissa kehon liikeratoja ja hengitystä vapauttamalla sekä omaa äänentuottoa havainnoimalla haetaan jännityksistä vapaata ääntöväylää, jossa ääni resonoi hyvin ja vapaasti korkealta matalalle. Tutkimukseen osallistui seitsemän naisopiskelijaa, jotka tekivät näitä harjoitusmenetelmän harjoituksia kerran viikossa 1,5 tuntia kerrallaan viiden viikon ajan. Kurssin ohjasi autorisoitu Linklater-ohjaaja.
Kurssilaiset äänittivät ennen kurssia ja kurssin jälkeen luentaa tavallisella ja vapautuneella äänellä. Tutkimusta varten kerättiin viiden naisopiskelijan muodostama kontrolliryhmä, joka ei osallistunut harjoituksiin vaan kävi ainoastaan äänityksissä siten, että välissä oli kahden viikon tauko. Äänityksistä leikattiin kahden lauseen katkelmat ja ne koostettiin kuuntelukokeeksi, jossa tavallisia ja vapautuneita sekä eri kertojen vapautuneita näytteitä verrattiin toisiinsa. Kuusi puheäänen arviointiin pätevöitynyttä henkilöä arvioi näytteiden yleistä äänenlaatua, narinan määrää, äänen tiiviyttä ja äänen vapautta. Arviointi perustui arvioijien yleiseen käsitykseen eri äänenpiirteistä. Äänen vapaus oli arvioijien subjektiivinen kokemus, eikä sille annettu arviointikriteejä. Näytteiden akustisista piirteistä tarkastelussa olivat alfaratio, spektrin voimakkain huippu perustaajuuden lisäksi sekä narinan määrä, joka pääteltiin äänen perustaajuudesta.
Tavallisen ja vapautuneen luennan ero ilmeni erityisesti kuunteluarvioissa sekä alfaration arvossa. Kurssin vaikutukset ilmenivät perkeptuaalisissa mittauksissa: narinan määrä väheni ja äänen tiiviys muuttui optimaaliseen suuntaan useimmilla koehenkilöillä. Akustisissa piirteissä ei tässä tutkimuksessa näkynyt muutosta, mikä on hyvin yleistä lyhyissä äänikursseissa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että äänen vapautumisesta kertovia piirteitä ovat etenkin narinan määrän väheneminen sekä äänen optimaalinen tiiviys. Lyhyelläkin Linklater-kurssilla voidaan odottaa muutosta näissä piirteissä. Tarkempien päätelmien tekeminen edellyttää lisätutkimusta Linklater-harjoitusmenetelmän vaikutuksista äänenlaadun piirteisiin suuremmalla koehenkilömäärällä.
Linklater-harjoitusmenetelmä perustuu harjoituksiin, joissa kehon liikeratoja ja hengitystä vapauttamalla sekä omaa äänentuottoa havainnoimalla haetaan jännityksistä vapaata ääntöväylää, jossa ääni resonoi hyvin ja vapaasti korkealta matalalle. Tutkimukseen osallistui seitsemän naisopiskelijaa, jotka tekivät näitä harjoitusmenetelmän harjoituksia kerran viikossa 1,5 tuntia kerrallaan viiden viikon ajan. Kurssin ohjasi autorisoitu Linklater-ohjaaja.
Kurssilaiset äänittivät ennen kurssia ja kurssin jälkeen luentaa tavallisella ja vapautuneella äänellä. Tutkimusta varten kerättiin viiden naisopiskelijan muodostama kontrolliryhmä, joka ei osallistunut harjoituksiin vaan kävi ainoastaan äänityksissä siten, että välissä oli kahden viikon tauko. Äänityksistä leikattiin kahden lauseen katkelmat ja ne koostettiin kuuntelukokeeksi, jossa tavallisia ja vapautuneita sekä eri kertojen vapautuneita näytteitä verrattiin toisiinsa. Kuusi puheäänen arviointiin pätevöitynyttä henkilöä arvioi näytteiden yleistä äänenlaatua, narinan määrää, äänen tiiviyttä ja äänen vapautta. Arviointi perustui arvioijien yleiseen käsitykseen eri äänenpiirteistä. Äänen vapaus oli arvioijien subjektiivinen kokemus, eikä sille annettu arviointikriteejä. Näytteiden akustisista piirteistä tarkastelussa olivat alfaratio, spektrin voimakkain huippu perustaajuuden lisäksi sekä narinan määrä, joka pääteltiin äänen perustaajuudesta.
Tavallisen ja vapautuneen luennan ero ilmeni erityisesti kuunteluarvioissa sekä alfaration arvossa. Kurssin vaikutukset ilmenivät perkeptuaalisissa mittauksissa: narinan määrä väheni ja äänen tiiviys muuttui optimaaliseen suuntaan useimmilla koehenkilöillä. Akustisissa piirteissä ei tässä tutkimuksessa näkynyt muutosta, mikä on hyvin yleistä lyhyissä äänikursseissa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että äänen vapautumisesta kertovia piirteitä ovat etenkin narinan määrän väheneminen sekä äänen optimaalinen tiiviys. Lyhyelläkin Linklater-kurssilla voidaan odottaa muutosta näissä piirteissä. Tarkempien päätelmien tekeminen edellyttää lisätutkimusta Linklater-harjoitusmenetelmän vaikutuksista äänenlaadun piirteisiin suuremmalla koehenkilömäärällä.