Esimiestyön haasteet hajautetussa organisaatiossa
Savolainen, Teemu (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Savolainen, Teemu
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706222084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706222084
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on hajautetun organisaation esimiestyön ja johtamisen haasteet. Tutkimuksessa on kuvattu hajautetun organisaation ominaispiirteitä ja organisaatiomuodossa erityisesti korostuvia tekijöitä kuten viestintää ja vuorovaikutusta sekä esitetty esimiestyö hajautetussa organisaatiossa. Hajautetun organisaation esimiestyön käsittely sisältää muun muassa luottamuksen merkityksen hajautetun organisaation kontekstissa painottuen johtamisnäkökulmaan ja lisäksi perehdytään hajautetun organisaation johtamiseen ottaen huomioon myös tasa-arvon perspektiivi. Johtamisen tasa-arvokokemukset tutkimuksen kohteena juontaa juurensa vuonna 2015 tehtyyn työpaikkakyselyyn (Great Place To Work -2015) kohdeorganisaatiossa, jossa tämä asia nousi esille kehitettävänä johtamisen osa-alueena.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida kohdeorganisaation työntekijöiden kokemuksia arkisesta esimiestyöstä ja johtamisesta etätyönkontekstissa. Johtamisen osalta tarkastelun pääpainona on tasa-arvon kokemukset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida miten työntekijät kokevat esimiestyön ja mistä hajautetun johtamisen tasa-arvon tai epätasa-arvon kokemukset muodostuvat kohdeorganisaation työntekijöille.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa kohderyhmänä oli kohdeorganisaation kaksi hajautettua työtä tekevää ryhmää. Tutkimuksen metodiksi muodostui puolistrukturoitu haastattelu, jossa kysymykset kietoutuivat hajautetun organisaation esimiestyön ja johtamisen teemojen ympärille. Tutkimusaineisto muodostui seitsemästä hajautetun organisaation työntekijästä, joista kaksi oli lähiesimiestä ja viisi heidän alaistaan. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Teoreettisen viitekehyksen avulla tunnistettiin ja nostettiin esille hajautetun johtamisen merkittäviksi asioiksi viestintä ja vuorovaikutus sekä luottamus. Tasa-arvo esitettiin johtamisen näkökulmasta tarkasteluna. Empirian avulla pystyttiin tunnistamaan organisaation esimiestyöhön liittyä, työntekijöille tärkeiksi koettuja asioita sekä tasa-arvoiseen johtamiskokemukseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen merkittävimmäksi havainnoksi nousi tasa-arvoisen johtamiskokemuksen vahva linkittyminen yksittäisten henkilöiden suosimisen kokemukseen. Lisäksi osa vastaajista koki epätasa-arvoa organisaation johtamisessa myös miesten ja naisten kesken. Merkittävä havainto oli myös se, että lähiesimiestyö koettiin poikkeuksetta toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa johtamisen tasa-arvo-ongelmia ei koettu esiintyvän. Esimiestyöstä puolestaan ilmi tulleet haasteet liittyvät esimiesten keskinäiseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Kokonaisuutena organisaation esimiestyön ja johtamisen koettiin kehittyneen viime aikoina aikaisempaan verrattuna ja kehityssuunnan voidaan katsoa olevan tällä hetkellä positiivinen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida kohdeorganisaation työntekijöiden kokemuksia arkisesta esimiestyöstä ja johtamisesta etätyönkontekstissa. Johtamisen osalta tarkastelun pääpainona on tasa-arvon kokemukset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida miten työntekijät kokevat esimiestyön ja mistä hajautetun johtamisen tasa-arvon tai epätasa-arvon kokemukset muodostuvat kohdeorganisaation työntekijöille.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa kohderyhmänä oli kohdeorganisaation kaksi hajautettua työtä tekevää ryhmää. Tutkimuksen metodiksi muodostui puolistrukturoitu haastattelu, jossa kysymykset kietoutuivat hajautetun organisaation esimiestyön ja johtamisen teemojen ympärille. Tutkimusaineisto muodostui seitsemästä hajautetun organisaation työntekijästä, joista kaksi oli lähiesimiestä ja viisi heidän alaistaan. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Teoreettisen viitekehyksen avulla tunnistettiin ja nostettiin esille hajautetun johtamisen merkittäviksi asioiksi viestintä ja vuorovaikutus sekä luottamus. Tasa-arvo esitettiin johtamisen näkökulmasta tarkasteluna. Empirian avulla pystyttiin tunnistamaan organisaation esimiestyöhön liittyä, työntekijöille tärkeiksi koettuja asioita sekä tasa-arvoiseen johtamiskokemukseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen merkittävimmäksi havainnoksi nousi tasa-arvoisen johtamiskokemuksen vahva linkittyminen yksittäisten henkilöiden suosimisen kokemukseen. Lisäksi osa vastaajista koki epätasa-arvoa organisaation johtamisessa myös miesten ja naisten kesken. Merkittävä havainto oli myös se, että lähiesimiestyö koettiin poikkeuksetta toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa johtamisen tasa-arvo-ongelmia ei koettu esiintyvän. Esimiestyöstä puolestaan ilmi tulleet haasteet liittyvät esimiesten keskinäiseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Kokonaisuutena organisaation esimiestyön ja johtamisen koettiin kehittyneen viime aikoina aikaisempaan verrattuna ja kehityssuunnan voidaan katsoa olevan tällä hetkellä positiivinen.