Perehdytyskoulutuksen vaikuttavuus turvallisuuskriittisessä organisaatiossa
Hanhimäki, Emmi (2017)
Hanhimäki, Emmi
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192063
Tiivistelmä
Turvallisuuskriittisen organisaation toiminnassa turvallisuustavoite ohittaa muut liiketoiminnan tavoitteet. Tämän vuoksi organisaation ehdoton tavoite on työntekijöiden sitouttaminen organisaati-on turvallisuustavoitteisiin. Tarve sitouttamiselle syntyy uusien työntekijöiden saapuessa turvalli-suuskriittiseen organisaatioon. Tässä tutkimuksessa arvioidaan turvallisuuskriittisen organisaation perehdytyskoulutuksen vaikuttavuutta uuden työntekijän turvallisuuskäsityksiin ja -asenteisiin. Li-säksi tutkimus kartoittaa eri vaikuttavuustekijöitä, jotka organisaation tulee ottaa huomioon arvioi-dessa koulutustensa vaikuttavuutta.
Muutostilanne, uusi työympäristö ja -yhteisö lisäävät työntekijän kokemaa epävarmuutta ja stressiä työsuhteen alussa. Perehdytyskoulutuksen tavoitteena on helpottaa työntekijän aloitusta uudessa organisaatiossa ja mahdollistaa näin työntekijän selviytyminen ja menestyminen uudessa työtehtä-vässään. Perehdytyskoulutuksen sisällöllä, tiedon vaikuttavuudelle ja kouluttajan pedagogisilla tai-doilla on merkitystä, kuinka tehokkaasti kuulijat sisäistävät ja omaksuvat tietoa. Yhtälailla uusi työntekijä omaa tietyn kokemustaustan, kyvykkyyden ja motivaation omaksua saamaansa tietoa. Turvallisuuskriittisen organisaation tuleekin panostaa perehdytyskoulutuksen vaikuttavuuteen ja laadukkaaseen tiedonjakoon, jotta uudet työntekijät sisäistävät turvallisuuden sekä organisatorisena, yhteisöllisenä että henkilökohtaisena tavoitteena.
Tutkimuksen monitieteellisyys sekä kompleksiset että tieteellisesti epäselvät tutkimuskohteet tukevat tutkimukseen valittua monimenetelmällistä aineistonkeruuta. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Kyselytutkimuksen tavoitteena on arvioida tulokkaiden kokemuksia, käsityksiä ja asenteita ennen perehdytyskoulutusta, kun taas teemahaastatteluista saatu aineisto keskittyy perehdytyskoulutuksen jälkeiseen aikaan. Lisäksi perehdytyskoulutuksen aikana toteutetaan osallistuvaa havainnointitutkimusta.
Saatujen tutkimustulosten perusteella perehdytyskoulutuksessa jaettavan turvallisuuskasvatuksen haasteena on viestin epäselvyys ja riittämättömyys, jolloin perehdytyskoulutus ei onnistu toivotusti vähentämään tulokkaiden epävarmuuden tunnetta. Tällöin epätietoisuus johtaa tärkeän asian puut-teelliseen tiedostamiseen ja huomioimiseen, mikä ei myöskään aja turvallisuuskriittisen organisaation tavoitteita vastuullisesta ja riskitietoisesta henkilöstöstä. Lisäksi tutkimusaineiston perusteella uuden työntekijän on haastava kuvata turvallisuus ja turvallisuuskulttuuri käytännön tasolla tai liittää teemat osaksi omaa työnkuvaansa. Perehdytyskoulutuksen tulisikin vähentää epävarmuutta pyrkimällä huomioimaan kuulijoiden eri kokemustaustat. Lisäksi perehdytyskoulutuksen tulisi täydentää kuulijoiden aiempia turvallisuuskäsityksiä liittämällä turvallisuus vahvemmin nykyiseen kontekstiin ja kuvaamalla turvallisuus niin käytännön, yhteisö- kuin yksilötasolla.
Muutostilanne, uusi työympäristö ja -yhteisö lisäävät työntekijän kokemaa epävarmuutta ja stressiä työsuhteen alussa. Perehdytyskoulutuksen tavoitteena on helpottaa työntekijän aloitusta uudessa organisaatiossa ja mahdollistaa näin työntekijän selviytyminen ja menestyminen uudessa työtehtä-vässään. Perehdytyskoulutuksen sisällöllä, tiedon vaikuttavuudelle ja kouluttajan pedagogisilla tai-doilla on merkitystä, kuinka tehokkaasti kuulijat sisäistävät ja omaksuvat tietoa. Yhtälailla uusi työntekijä omaa tietyn kokemustaustan, kyvykkyyden ja motivaation omaksua saamaansa tietoa. Turvallisuuskriittisen organisaation tuleekin panostaa perehdytyskoulutuksen vaikuttavuuteen ja laadukkaaseen tiedonjakoon, jotta uudet työntekijät sisäistävät turvallisuuden sekä organisatorisena, yhteisöllisenä että henkilökohtaisena tavoitteena.
Tutkimuksen monitieteellisyys sekä kompleksiset että tieteellisesti epäselvät tutkimuskohteet tukevat tutkimukseen valittua monimenetelmällistä aineistonkeruuta. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Kyselytutkimuksen tavoitteena on arvioida tulokkaiden kokemuksia, käsityksiä ja asenteita ennen perehdytyskoulutusta, kun taas teemahaastatteluista saatu aineisto keskittyy perehdytyskoulutuksen jälkeiseen aikaan. Lisäksi perehdytyskoulutuksen aikana toteutetaan osallistuvaa havainnointitutkimusta.
Saatujen tutkimustulosten perusteella perehdytyskoulutuksessa jaettavan turvallisuuskasvatuksen haasteena on viestin epäselvyys ja riittämättömyys, jolloin perehdytyskoulutus ei onnistu toivotusti vähentämään tulokkaiden epävarmuuden tunnetta. Tällöin epätietoisuus johtaa tärkeän asian puut-teelliseen tiedostamiseen ja huomioimiseen, mikä ei myöskään aja turvallisuuskriittisen organisaation tavoitteita vastuullisesta ja riskitietoisesta henkilöstöstä. Lisäksi tutkimusaineiston perusteella uuden työntekijän on haastava kuvata turvallisuus ja turvallisuuskulttuuri käytännön tasolla tai liittää teemat osaksi omaa työnkuvaansa. Perehdytyskoulutuksen tulisikin vähentää epävarmuutta pyrkimällä huomioimaan kuulijoiden eri kokemustaustat. Lisäksi perehdytyskoulutuksen tulisi täydentää kuulijoiden aiempia turvallisuuskäsityksiä liittämällä turvallisuus vahvemmin nykyiseen kontekstiin ja kuvaamalla turvallisuus niin käytännön, yhteisö- kuin yksilötasolla.