Metaphors Ukraine Lived By: Metaphorical Framing of the 2014 Ukraine Crisis in the British, American, and Russian Newspapers
Vuorinen, Oksana (2017)
2017
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192062
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192062
Tiivistelmä
Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena on tutkia metaforien käyttöä Ukrainan vuoden 2014 kriisin uutisoinnissa. Tutkimuksen aineistona on käytetty uutisraportteja merkittävistä amerikkalaisten, brittiläisten ja venäläisten julkaisuista vuodesta 2013 vuoden 2014 loppuun. Päätös keskittyä amerikkalaisten, brittiläisten ja venäläisten julkaisuihin perustui maiden vastakkaisiin kantoihin Ukrainan tapahtumista. Analysoimalla maiden sanomalehdissä käytettyä kieltä etsittiin todisteita eriävistä näkemyksistä Ukrainan kriisistä.
Tutkimuksen lähtökohdaksi valittiin Lakoffin ja Johnsonin (1980) käsitteellisen metaforan teoriaan (Conceptual Metaphor Theory) perustuva teoreettinen viitekehys. Teorian mukaan metafora on kokemustemme alitajuinen toteutuma ja tutkimalla metaforisia kielellisiä ilmauksia voimme oppia ihmisen käyttäytymisestä. Lisäksi, tutkimuksessa otettiin käyttöön Charteris-Blackin (2004) metaforan kriittinen analyysi (Critical Metaphor Analysis), jossa yhdistyvät kognitiivisen ja kriittisen diskurssianalyysin lähestymistavat.
Uutisartikkeleiden analyysi toi ilmi, että brittiläiset, amerikkalaiset ja venäläiset sanomalehdet nojasivat samankaltaisiin metaforiin kuvatessaan Ukrainan kriisiä. Yleisimmät metaforan lähdealueet (source domain) olivat yhteisiä kaikille kolmelle alakorpuksille ja sisältävät objektin, matkan, pelin, elävän olion (personifikaatio), ja luonnonvoimien alueet. Kuitenkin tietojen vertailussa tärkeimmät havainnot olivat, miten kukin julkaisu käytti samaa lähdealuetta ja erot metaforien luovassa toteutuksessa.
Kognitiivisen kielitieteen valossa samankaltaisuus metaforan lähdealueen valinnassa todistaa näiden alueiden monivalenssista (multivalency) englannin kielessä. Omaksumalla metaforan kriittisen analyysin lähestymistavan tutkielman tuloksista voidaan todeta tavanomaisten metaforien olemassaolo kriisiraportoinnissa. Erot amerikkalaisten, brittiläisten ja venäläisten julkaisuiden välillä Ukrainan kriisin kuvauksissa voi johtua sekä eri näkemyksistä tapahtumista, että tiettyjen julkaisuiden vakiintuneesta metaforisen kielen käytöstä.
Tutkimuksen lähtökohdaksi valittiin Lakoffin ja Johnsonin (1980) käsitteellisen metaforan teoriaan (Conceptual Metaphor Theory) perustuva teoreettinen viitekehys. Teorian mukaan metafora on kokemustemme alitajuinen toteutuma ja tutkimalla metaforisia kielellisiä ilmauksia voimme oppia ihmisen käyttäytymisestä. Lisäksi, tutkimuksessa otettiin käyttöön Charteris-Blackin (2004) metaforan kriittinen analyysi (Critical Metaphor Analysis), jossa yhdistyvät kognitiivisen ja kriittisen diskurssianalyysin lähestymistavat.
Uutisartikkeleiden analyysi toi ilmi, että brittiläiset, amerikkalaiset ja venäläiset sanomalehdet nojasivat samankaltaisiin metaforiin kuvatessaan Ukrainan kriisiä. Yleisimmät metaforan lähdealueet (source domain) olivat yhteisiä kaikille kolmelle alakorpuksille ja sisältävät objektin, matkan, pelin, elävän olion (personifikaatio), ja luonnonvoimien alueet. Kuitenkin tietojen vertailussa tärkeimmät havainnot olivat, miten kukin julkaisu käytti samaa lähdealuetta ja erot metaforien luovassa toteutuksessa.
Kognitiivisen kielitieteen valossa samankaltaisuus metaforan lähdealueen valinnassa todistaa näiden alueiden monivalenssista (multivalency) englannin kielessä. Omaksumalla metaforan kriittisen analyysin lähestymistavan tutkielman tuloksista voidaan todeta tavanomaisten metaforien olemassaolo kriisiraportoinnissa. Erot amerikkalaisten, brittiläisten ja venäläisten julkaisuiden välillä Ukrainan kriisin kuvauksissa voi johtua sekä eri näkemyksistä tapahtumista, että tiettyjen julkaisuiden vakiintuneesta metaforisen kielen käytöstä.