Sosiaalisessa mediassa jaettu lapsuus : Lasten kokemuksia sharenting-ilmiöstä
Kallio, Saara (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192059
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee lasten suhtautumista vanhempien tekemään arkijakamiseen sosiaalisen median alustoilla, eritoten Facebookissa. Tutkimus keskittyy erityisesti valokuviin. Sharenting-ilmiön nimi juontuu englannin kielen sanoista sharing ja parenting eli jakaminen ja vanhemmuus . Pro gradu on tehty osana Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksen Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos -pitkittäistutkimusta, ja sen aineisto on kerätty LAMEn teemahaastatteluissa tutkimuksen viimeisellä kierroksella vuonna 2016. Tutkimus johdattaa aiheen pariin nelikentällä, joka pyrkii osoittamaan sharenting-ilmiön laajuuden ja monet eri kasvot. Lastensuojelun Keskusliiton selvitys tarjoaa näköalaa Sharenting-ilmiön lain ja moraalin kysymyksiin.
Tutkielman teoriaosuus tarkastelee vanhempien tekemää jakamista kahdesta eri tulokulmasta: yhtäältä pohditaan syitä jakamiseen äitien identiteettityön näkökulmasta lähtökohtana Erving Goffmanin kasvotyön teoria ja toisaalta perhevalokuvien digitalisoitumisen näkökulmasta lähtökohtana Hannah Arendtin julkisen ja yksityisen teoria sekä Gillian Rosen tutkimus perhevalokuvien uusista tehtävistä.
Pro gradu -tutkielman aineistona on 14 puolistrukturoitua lasten kotihaastattelua, joissa on haastateltu 8- ja 11-vuotiaita lapsia. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty lasten mediapäiväkirjoja sekä vanhempien taustatietolomakkeita. Aineiston analyysi jakautuu kahteen osaan. Yhtäältä se keskittyy tutkimaan sosiaalipsykologian käsittein niitä vuorovaikutuksen ongelmia, joiden vuoksi lasten on vaikea ymmärtää sharenting-ilmiötä. Toisaalta analyysi tarkastelee lasten suhtautumista sharenting-ilmiöön visuaalisten järjestysten ja sen alateemojen kautta.
Tutkimus esittää, että sharenting-ilmiöön liittyy lasten mielissä paljon ristiriitaisuutta, ja että tuo ristiriitaisuus syntyy vanhempien, tutkijan kysymysten sekä sosiaalisen median yhteisvaikutuksesta. Tutkimuksen mukaan lasten vastauksista käy ilmi, että kehoa, noloja ilmeitä ja kasvoja ilmentävät kuvat liittyvät lasten mielissä ensisijaisesti yksityisen piiriin. Iloisia tunteita ilmentävät kuvat sen sijaan voivat kuulua myös julkisen piiriin. Sharenting-ilmiön keskiössä on kysymys lapsen oikeudesta yksityisyyden suojaan ja omaan identiteettityöhönsä sekä vanhemman oikeudesta sananvapauteen.
Tutkielman teoriaosuus tarkastelee vanhempien tekemää jakamista kahdesta eri tulokulmasta: yhtäältä pohditaan syitä jakamiseen äitien identiteettityön näkökulmasta lähtökohtana Erving Goffmanin kasvotyön teoria ja toisaalta perhevalokuvien digitalisoitumisen näkökulmasta lähtökohtana Hannah Arendtin julkisen ja yksityisen teoria sekä Gillian Rosen tutkimus perhevalokuvien uusista tehtävistä.
Pro gradu -tutkielman aineistona on 14 puolistrukturoitua lasten kotihaastattelua, joissa on haastateltu 8- ja 11-vuotiaita lapsia. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty lasten mediapäiväkirjoja sekä vanhempien taustatietolomakkeita. Aineiston analyysi jakautuu kahteen osaan. Yhtäältä se keskittyy tutkimaan sosiaalipsykologian käsittein niitä vuorovaikutuksen ongelmia, joiden vuoksi lasten on vaikea ymmärtää sharenting-ilmiötä. Toisaalta analyysi tarkastelee lasten suhtautumista sharenting-ilmiöön visuaalisten järjestysten ja sen alateemojen kautta.
Tutkimus esittää, että sharenting-ilmiöön liittyy lasten mielissä paljon ristiriitaisuutta, ja että tuo ristiriitaisuus syntyy vanhempien, tutkijan kysymysten sekä sosiaalisen median yhteisvaikutuksesta. Tutkimuksen mukaan lasten vastauksista käy ilmi, että kehoa, noloja ilmeitä ja kasvoja ilmentävät kuvat liittyvät lasten mielissä ensisijaisesti yksityisen piiriin. Iloisia tunteita ilmentävät kuvat sen sijaan voivat kuulua myös julkisen piiriin. Sharenting-ilmiön keskiössä on kysymys lapsen oikeudesta yksityisyyden suojaan ja omaan identiteettityöhönsä sekä vanhemman oikeudesta sananvapauteen.