Tampereen yliopiston sisäisten toimijoiden sijoittuminen koulutuspoliittiseen keskusteluun koulutusviennistä : Valta- ja vastadiskursseja etsimässä
Könkkölä, Leena (2017)
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192046
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on analysoida puhetta koulutusviennistä ja sen edistämisen tavoitteista Tampereen yliopiston ja yleisesti suomalaisten korkeakoulujen tehtävänä. Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka valtadiskurssit muodostuvat opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupoliittisissa asiakirjoissa ja kuinka koulutusviennin vastuuta kohdistetaan yliopistoille. Toiseksi tutkitaan sitä, millaisia reaktioita valta-aseman saavuttaneet diskurssit ovat herättäneet toimijatasolla Tampereen yliopistossa. Kytkeytyvätkö yliopiston toimijat osaksi valtadiskursseja vai synnyttävätkö ne vastadiskursseja?
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on akateeminen kapitalismi. Akateemisen kapitalismin teoria pyrkii selittämään yliopistojen integroitumista uuteen talouteen ja avaamaan siirtymän eri prosesseja. Akateemisen kapitalismin teoriaa tarkastellaan sen keskeisimpien teoreetikkojen Sheila Slaughterin, Larry A. Leslien ja Gary Rhoadesin ajattelun kautta.
Aineisto koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusvientiä koskevista asiakirjoista ja Tampereen yliopiston internetsivuilta kerätystä verkkoaineistosta eli rehtoriblogin, tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisen sekä Tampereen ylioppilaslehti Aviisiin eri kirjoituksista. Analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jossa pyritään paikantamaan hegemonisen aseman saavuttaneita kielellisiä merkitysmaailmoja. Analysoitava aineisto sijoittuu vuosille 2010- 2017.
Analyysi on kaksiosainen. Ensiksi analyysissa paikannetaan valta-aseman saavutettuja diskursseja valtionhallinnon dokumenteista. Dokumenttiaineistosta on löydettävissä kolme hegemonisen aseman saavuttanutta diskurssia: hyötydiskurssi, selviytymisdiskurssi ja vastuudiskurssi.
Analyysin toisessa vaiheessa tutkitaan Tampereen yliopiston verkkoaineistosta yliopiston toimijoiden asemoitumista koulutusvientikeskustelun valta- ja vastadiskursseihin. Tampereen yliopiston eri toimijatason ryhmistä yliopiston hallinto kytkeytyi vahvimmin paikannettuihin valtadiskursseihin. Tutkimus- ja opetushenkilökunta sekä opiskelijat esittivät enemmän vastadiskursseja vallitsevien valtadiskurssien rinnalle. Vastadiskursseja rakennettiin koulutusviennin tuotteiden suunnittelulle ja luomalla Suomen koulutusviennille omaa kansallista toimintatapaa. Vastadiskursseissa nostettiin esille koulutusviennin eettiset kysymykset.
Tutkimuksen perusteella koulutusvientiä koskevat mielipiteet Tampereen yliopiston sisällä kytkeytyivät laajasti osaksi valtionhallinnon dokumenteista paikannettuja valtadiskursseja. Yliopiston asema koulutusviennin edistäjä liittää yliopistojen toiminnan läheisesti akateemisen kapitalismin ilmenemismuotoihin Suomessa. Yliopistolla on aktiivinen rooli akateemisen kapitalismin kaudella ja sillä on vaikutusmahdollisuuksia muokata akateemisen kapitalismin kulttuuria omien toimintatapojen mukaisesti.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on akateeminen kapitalismi. Akateemisen kapitalismin teoria pyrkii selittämään yliopistojen integroitumista uuteen talouteen ja avaamaan siirtymän eri prosesseja. Akateemisen kapitalismin teoriaa tarkastellaan sen keskeisimpien teoreetikkojen Sheila Slaughterin, Larry A. Leslien ja Gary Rhoadesin ajattelun kautta.
Aineisto koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusvientiä koskevista asiakirjoista ja Tampereen yliopiston internetsivuilta kerätystä verkkoaineistosta eli rehtoriblogin, tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisen sekä Tampereen ylioppilaslehti Aviisiin eri kirjoituksista. Analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jossa pyritään paikantamaan hegemonisen aseman saavuttaneita kielellisiä merkitysmaailmoja. Analysoitava aineisto sijoittuu vuosille 2010- 2017.
Analyysi on kaksiosainen. Ensiksi analyysissa paikannetaan valta-aseman saavutettuja diskursseja valtionhallinnon dokumenteista. Dokumenttiaineistosta on löydettävissä kolme hegemonisen aseman saavuttanutta diskurssia: hyötydiskurssi, selviytymisdiskurssi ja vastuudiskurssi.
Analyysin toisessa vaiheessa tutkitaan Tampereen yliopiston verkkoaineistosta yliopiston toimijoiden asemoitumista koulutusvientikeskustelun valta- ja vastadiskursseihin. Tampereen yliopiston eri toimijatason ryhmistä yliopiston hallinto kytkeytyi vahvimmin paikannettuihin valtadiskursseihin. Tutkimus- ja opetushenkilökunta sekä opiskelijat esittivät enemmän vastadiskursseja vallitsevien valtadiskurssien rinnalle. Vastadiskursseja rakennettiin koulutusviennin tuotteiden suunnittelulle ja luomalla Suomen koulutusviennille omaa kansallista toimintatapaa. Vastadiskursseissa nostettiin esille koulutusviennin eettiset kysymykset.
Tutkimuksen perusteella koulutusvientiä koskevat mielipiteet Tampereen yliopiston sisällä kytkeytyivät laajasti osaksi valtionhallinnon dokumenteista paikannettuja valtadiskursseja. Yliopiston asema koulutusviennin edistäjä liittää yliopistojen toiminnan läheisesti akateemisen kapitalismin ilmenemismuotoihin Suomessa. Yliopistolla on aktiivinen rooli akateemisen kapitalismin kaudella ja sillä on vaikutusmahdollisuuksia muokata akateemisen kapitalismin kulttuuria omien toimintatapojen mukaisesti.