Ikääntyneet aikuissosiaalityön asiakkaina : Liisa-Maijan tarina
Turunen, Marianna (2017)
Turunen, Marianna
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706192043
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohderyhmänä ovat ikääntyneet sosiaalityön asiakkaat. Tutkimuksen kontekstina toimii sosiaalitoimistoissa tehtävä aikuissosiaalityö. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia tavoitteita aikuissosiaalityössä asetetaan työikäisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa tehtävässä sosiaalityössä, mikä asiakkuuksissa muuttuu asiakkaan iän muuttuessa ja minkälaisia eroavaisuuksia työikäisen ja ikääntyneen asiakkaan asiakkuusprosesseihin liittyy. Tutkimuksen teoriaosuudessa kuvataan kolmannen iän ja varsinaisen vanhuuden välistä eroa. Lisäksi käsitellään ikääntyneiden asiakkaiden asemaa gerontologisessa sosiaalityössä ja aikuissosiaalityössä.
Tutkimuksen asetelma on perusteltu varsinaista tutkimusta edeltäneen johdantotutkimuksen avulla. Johdantotutkimuksessa selvitettiin, löytyykö kuntien internetsivuilta mainintaa ikääntyneiden sosiaalityöstä ja onko aikuissosiaalityön asiakkuutta määritelty ikärajoja käyttäen. Johdantotutkimuksessa selvisi, että ikääntyneiden sosiaalityö kunnissa on harvinaista ja että ikäperustaiset rajaukset aikuissosiaalityön asiakkuuksissa ovat vähäisiä. Ikääntyneiden sosiaalityötä tehdään pääsääntöisesti aikuissosiaalityön ympäristössä.
Varsinainen päätutkimus on toteutettu järjestämällä kirjoitustilaisuuksia, joissa kerättiin aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä eläytymismenetelmän avulla aineisto (18 kirjoitelmaa). Puolet vastaajista kirjoittivat jatkoa kehyskertomuksen 52-vuotiaan asiakkaan ja puolet 72-vuotiaan asiakkaan tarinalle. Kehyskertomuksissa ainut varioitava tekijä oli ikä, muuten asiakkaat olivat tismalleen samassa tilanteessa. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimustuloksina esitetään lisäksi tyypittelyn kautta muodostetut mallitarinat eri ikäisistä asiakkaista.
Tutkimuksesta selvisi, että työikäisen ja ikääntyneen asiakkaan asiakkuudet ja prosessit poikkeavat monin tavoin toisistaan. Työikäisen asiakkaan kohdalla asiakkuuteen johtaneiksi syiksi esitetään hyvin moninaisia ongelmia, kuten pitkäaikaistyöttömyys, puutteellinen elämänhallinta, vähäiset voimavarat, terveyshuolet sekä päihdeongelma. Ikääntyneen asiakkaan kohdalla asiakkuuteen ovat voimakkaimmin vaikuttaneet eläkkeelle siirtyminen ja sen kautta vähentyneet tulot ja sosiaaliset kontaktit, sekä ikääntymiseen liittyvät terveydentilan muutokset. Aikuissosiaalityön sisällössä työikäisen asiakkaan prosessi keskittyy asumisen turvaamiseen sekä tukitoimien järjestämiseen. Ikääntyneen asiakkaan kohdalla painopiste on elämän mielekkyyden ja asiakkaan osallisuuden lisäämisessä. Kokonaisuudessaan sosiaalityön tarkoitukseksi ja onnistumisen ehdoksi tunnistetaan asiakkaan kunnioittava kohtaaminen, luottamuksellisen suhteen rakentaminen, asiakaslähtöisyyden vaaliminen koko prosessin ajan sekä asiakkaan osallistaminen asiakkuusprosessissa sekä hänen omassa elämässään. Ikääntyneiden sosiaalityön asemaa toivotaan vahvistettavan ja kontekstia selkeytettävän. Kaikissa ikääntymisen vaiheissa tulisi olla käytettävissä gerontologisen sosiaalityön osaamista.
Avainsanat: aikuissosiaalityö, gerontologinen sosiaalityö, kolmas ikä, ikääntyminen
Tutkimuksen asetelma on perusteltu varsinaista tutkimusta edeltäneen johdantotutkimuksen avulla. Johdantotutkimuksessa selvitettiin, löytyykö kuntien internetsivuilta mainintaa ikääntyneiden sosiaalityöstä ja onko aikuissosiaalityön asiakkuutta määritelty ikärajoja käyttäen. Johdantotutkimuksessa selvisi, että ikääntyneiden sosiaalityö kunnissa on harvinaista ja että ikäperustaiset rajaukset aikuissosiaalityön asiakkuuksissa ovat vähäisiä. Ikääntyneiden sosiaalityötä tehdään pääsääntöisesti aikuissosiaalityön ympäristössä.
Varsinainen päätutkimus on toteutettu järjestämällä kirjoitustilaisuuksia, joissa kerättiin aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä eläytymismenetelmän avulla aineisto (18 kirjoitelmaa). Puolet vastaajista kirjoittivat jatkoa kehyskertomuksen 52-vuotiaan asiakkaan ja puolet 72-vuotiaan asiakkaan tarinalle. Kehyskertomuksissa ainut varioitava tekijä oli ikä, muuten asiakkaat olivat tismalleen samassa tilanteessa. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimustuloksina esitetään lisäksi tyypittelyn kautta muodostetut mallitarinat eri ikäisistä asiakkaista.
Tutkimuksesta selvisi, että työikäisen ja ikääntyneen asiakkaan asiakkuudet ja prosessit poikkeavat monin tavoin toisistaan. Työikäisen asiakkaan kohdalla asiakkuuteen johtaneiksi syiksi esitetään hyvin moninaisia ongelmia, kuten pitkäaikaistyöttömyys, puutteellinen elämänhallinta, vähäiset voimavarat, terveyshuolet sekä päihdeongelma. Ikääntyneen asiakkaan kohdalla asiakkuuteen ovat voimakkaimmin vaikuttaneet eläkkeelle siirtyminen ja sen kautta vähentyneet tulot ja sosiaaliset kontaktit, sekä ikääntymiseen liittyvät terveydentilan muutokset. Aikuissosiaalityön sisällössä työikäisen asiakkaan prosessi keskittyy asumisen turvaamiseen sekä tukitoimien järjestämiseen. Ikääntyneen asiakkaan kohdalla painopiste on elämän mielekkyyden ja asiakkaan osallisuuden lisäämisessä. Kokonaisuudessaan sosiaalityön tarkoitukseksi ja onnistumisen ehdoksi tunnistetaan asiakkaan kunnioittava kohtaaminen, luottamuksellisen suhteen rakentaminen, asiakaslähtöisyyden vaaliminen koko prosessin ajan sekä asiakkaan osallistaminen asiakkuusprosessissa sekä hänen omassa elämässään. Ikääntyneiden sosiaalityön asemaa toivotaan vahvistettavan ja kontekstia selkeytettävän. Kaikissa ikääntymisen vaiheissa tulisi olla käytettävissä gerontologisen sosiaalityön osaamista.
Avainsanat: aikuissosiaalityö, gerontologinen sosiaalityö, kolmas ikä, ikääntyminen